sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Kevät on tulossa... aivan varmasti!

Onhan näitä blogeja joskus aikaisemminkin kirjoiteltu, mutta katsotaan saisinko kiinnostuksen pysymään nyt kerrankin tämän yhden ympärillä...

Tätä kirjoittaessani ulkona paistattelee aurinko, ja vaikka lunta vielä on paljon(!) maassa, lämmittää auringon säteet jo varsin keväisesti.
Yksi ehdoton kevään merkki näin hevosittain ja ylipäätään, jos eläimiä on omistanut, on karvanlähdön alkaminen. Tein jo huomion parisen viikkoa sitten töissä, että Deen suunnaton mammutinturkki lähtee tuppoina irti, eli ei muuta kuin harjaamaan ja edesauttamaan turkiksen tiputtamista. Vaikka karvanlähtö nyt muuten ei ole kauhean ihanaa aikaa, kun saa keräillä tuppoja suusta ja silmistä, sekä oudosti karvoja kulkeutuu näihin aikoihin enemmän autoon ja jopa kotiovelle asti, saa tämä tapahtuma kummasti mielen kohti kevättä päin ja odottelemaan kesän lämpöä!
Silti viimeisin talvi on ollut loistava runsaan lumen ansiosta, harmi ettei ole ollut sen enempää säännöllistä treenattavaa hevosta, sillä tällaisina talvina kunnon kohotus ja harjoittelu tulevaa kisakautta kohti olisi mitä ihanteellisin. Toivon siis tällaisia talvia jatkossakin, jotta pääsisin sitten vaikka tuon oman hevosen kanssa pikkuhiljaa treenailee, kun sen aika koittaa.
(Okeiokei, kaikesta huokuvasta positiivisuudestani huolimatta, olen kironnut varmaan tuhat ja sata kertaa tämän talven aikana tätä lumimäärää. Tällaiset v*tutus hetket ovat lähinnä osuneet silloin, kun olen lähtemässä aamulla töihin - A. auto on lumen vuoraama, - B. pääsen töihin, saan aloittaa tallin pihan auraamisen säälittävän pienellä lumikolalla ennenkuin aamutallia pystyn edes aloittamaan, - C. koko työpäivä kolauksista huolimatta on paskakärrien kanssa tarpomista 40cm lumihangessa, - D. kun pääsen vihdoin miettimään kotiin lähtöä, saan taas etsiä hangesta autoani, - ja lisätään nyt vielä se E. pakkaset ovat kyllä kaikin keinoin hankaloittaneet kaikkea olellista...)
No onpahan kunto noussu ja bikiinitkin kehtaa laittaa taas päälle ensi kesänä, jos rannalle asti joskus eksyn! :)

Oripoikani Dee on miehistynyt talven aikana suunnattomasti. Siis lähinnä ulkomuodollisesti. Se on muuttunut paljon muhkeammaksi, sen hieno kaula on muuttunut entistä hienommaksi massaa saadessaan. Edelleen toivon rintakehän alueelta levenemistä, tuntuisi olevan edestä hiukan ahdas... noh, mutta jalat ovat sentään super suorat ja kaviot erittäin hyvälaatuiset, niistä ollaankin saatu hyvää palautetta muutamilta kengittäjiltä. Ei pitäisi siis tuleva kisaura jalka-asentovirheisiin tyssätä... ellei muuten mene rikki. Ehkäpä tuo ehtii leventyä ja muuttua aikuismaisemmaksi vielä, onhan se - jos totta puhutaan - vasta 1v. ja 10 kuukautta. Säkä mitattiin ja epäviralliseksi tulokseksi saatiin säältä 160cm ja takapuolen päältä 161cm. Iso jätkä taitaa tulla!

Talven aikana ollaan harjoiteltu satunnaisesti liinassa juoksutusta, kerran on ohjasajo-ohjillakin sählätty, mutta suurimmaksi osaksi ollaan tehty kävelylenkkejä taluttaen pitkin Pornaisten pitäjää.
Seuraavaksi suunnitelmissa on irtohypyytysreissut! Niitä odotellaankin innolla, näin estesieluisena ihmisenä... ;)

Hyvää kevään odotusta, vaikka tuskin näitä toivotuksia hirveän moni lukee. Mutta silti! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot