maanantai 11. heinäkuuta 2011

Hyppyjä!

Deen kanssa ollaan taas edistytty, vaikka aika paljon pienemmällä liikunnalla olen sitä nyt viimeiset 2 viikkoa pitänyt. Meillä nimittäin oli satulansovitusprojektia joka hiukan hiljensi ratsastamista. Sen sijaan olemme jaksaneet käydä pitkillä talutuslenkeillä, josta olen saanut huomata omankin kunnon kohotuksen :) Lisäksi viimeiset pari viikkoa olen tehnyt töissä pitkiä päiviä, joten aikaa on ajoittain ollut todella vähän.

Viime viikon torstai, perjantai ja lauantai meni ihan hukkaan tehdessäni pitkää päivää töissä, mutta eilen, sunnuntaina pääsin taas D:n selkään! Ja kolmen päivän maleskelujakso kyllä näkyi oripojassa. Se ei meinannut pysyä nahoissaan, kun aloin laittaa satulaa selkään. Kuolaimetkin otti suuhun melkein suuta valmiiksi auki pitäen - "mennään jo!" :D Selkäännousukin oli hiukan hankalaa, kun odottaminen ja seisominen ei näissä täpinöissä ole ihan Deen vahvuuksia ja apukäsiä ei tälläkertaa ollut tarjolla... pääsin kuitenkin pujahtamaan selkään hevosen hetken seisahduttua tarkkailemaan ohikulkevaa hevosta. Ja eikun matkaan.
Tarkoituksena oli kokeilla vähän mitä D sanoo maapuomista ja ristikosta, eli estealkeita toisinsanoen. Ennen kuin tähän pisteeseen päästiin, oli pakko käydä heittää lenkki maastossa, niin paljon virtaa oli, että olisi ollut suorastaan itsetuhoista mennä kentälle pyörimään. Maastossa otettiin ravipätkiä ja lyhyitä laukkapätkiä, sekä pidempi kävelyjakso josta siirryttiin sitten kentälle.

Kentälle meitä tuli avustamaan maastoseurahevosemme Kaislan omistaja Kirsi... ja apu olikin tarpeen. Olin aloittamassa laukkaamista kentällä, kun läheisen tallin pihaan ajoi hevosauto jota lähdettiin purkamaan hevosista. Lisäksi kentällä oli normaaliin nähden enemmän ratsukoita, jotka aika läheltäkin ajoittain laukkasivat/ravasivat ohi... noh D veti näistä kaikista asioista yhtessummana hiukan kierroksia. Jossain vaiheessa kesken laukan, Dee teki täyden U -käännöksen ja minä en enää pysynyt tässä liikkeessä mukana vaan mätkähin persuuksilleni kentänlle istumaan. Hevonen saatiin onneksi nopeasti kiinni, tällä kertaa se ei meinaan jäänyt minua paljoo odottelemaan. Noh, eikun uudestaan selkään. Aloitimme aika pian yksittäiselle maapuomille lähestymistä, johon oli myös estetolpat sivuille laitettu. Olin jotenkin asennoitunut siihen, että Dee ei menisi välttämättä yli tai jos meneekin, pysähdymme kuitenkin ennen estettä ja kävelemme sen yli tai muuta vastaavaa. Näin on meinaan käynyt joka ikisen aikasemman nuoren kanssa, jonka kanssa niiden elämän ekat ylitykset on otettu. Eipä tullut mieleenkään siinä ravissa lähestyessämme, että puomia ennen D kerää oikein kunnolla itsensä ja loikkaa isolla hypyllä puomin yli. Sitten vielä hypyn jälkeen pieni pukki ja kas se oli sitten siinä. Sain kerätä itseni taas kentän hiekasta! Muutama ärräpää siinä taisi itseltäni päästä, kun suorastaan *itutti oma sählääminen ja tippuilu... tipun yleensä niin harvoin ja koen olevani henkilö joka ei ihan pienistä alas tule! D jäi siihen kattomaan taas vähän sen näköisenä, että miks sä poistuit kyydistä kesken kaiken kivan?

Taas uudestaan kyytiin ja uus lähestyminen. Dee kiepsahti sujuvasti "esteen" ohi oikealle. Kaarsimme takaisin esteen eteen ja lähdimme siitä ottamaan uutta lähestymistä jälleen. Nyt Dee meni taas samalla innolla puomin yli, mutta hyppy jäi tällä kertaa kuitenkin kiltiksi. Tämän jälkeen otettiin pari kertaa pienen maahankaivetun ristikon ylitystä, jotka meni hienosti ja sitten lopetimme. Olin aika ylpeä pikku hevosestani! Vaikka itse olisin voinut olla enemmän skarppina... Jokatapauksessa hevosen into pelkkään puomin ylitykseen oli niin suuri, että en voi olla kuin iloinen! Kyllä siitä vielä estetykki tulee ;)


Satulan sovituksia ja kokeilemaan lähdössä :)


Olin viime viikolla myös Deen äippän Iitan kanssa maastoilemassa ja olipa kivaa! Se on aika kiva tamma ratsastaa, niin kevyt ja säpäkkä ;) ihan kuin poikansakin melkein... Deessä on vaan sitä orimaista voimaa, joka ajoittain tuntuu kaikkea muuta kuin kevyenä ratsastaa.
Kunhan Iita saataisiin tiineeksi ja kotiutettua Koivulehdon tilalta, niin pitää aloittaa todenteolla tamman sparraaminen kantakirjaus kuntoon. Laitumella se on nyt saanut mahaa oikein kivasti, joten on siinä jotain mistä lähteä ottamaan. Suunnitelmissa olisi myös saada Dee hetkeksi Iitan omistajien luo laitumelle lomailemaan, sen se on ansainnut!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot