torstai 9. helmikuuta 2012

Harjoitushyppyjä!

Vihdoin sain järjestettyä asiat niin, että päästiin hyppelehtimään, eli että minulla on apukäsiä :) Meidän tallin erään yksityishevosen omistajien kanssa tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin maneesiin aikaa meidän hyppykerralle. Pakko on saada yksi hyppykerta alle ennen Karin valmennusta, jotta saadaan rauhassa harjoiteltua itseksemme asioita omalla painolla sekä mahdolliset ongelmakohdat ratkottua.

Lähdin sillä ennakoinnilla liikenteeseen, että tiesin Dee kokeilevan kieltämistä uudelleen, koska se pääsi niin sen makuun viime valmennuksessa, joten lyhyen esteraipan sijasta otin pitkän kouluraipan, jolloin voin sillä vahvistaa omaa pohjettani paremmin ilman, että minun tarvitsee päästää irti kummastakaan ohjasta vaan pystyn pitämään tuntuman tasaisena ja hevosen kaulan suorassa estettä lähestyessä.

Dee oli niin intopiukeena, kun näki maneesiin tullessa, että sinne kasaillaan esteitä ja kannellaan puomeja! Edellismaanantain löysyydestä ei siis ollut tietoakaan alkuverryttelyjen aikana! Eli tosi positiivisella asenteella se oli ainakin liikkeellä mielestäni :)
Aloitin pienellä kavaletilla, joka oli sijoitettu toiseen päätyyn pääty-ympyrälle. Eli aika haastava aloitus näin vihreälle kaverille, mutta esteet nyt oli sijoitettu miten oli ja me Deen kanssa yritettiin selviytyä kaikista tehtävistä ja jättää sitten liian haastavat tehtävät toisen ratsukon ratkottaviksi.
Jo heti eka lähestyminen päätyi stoppiin. Vielä toinenkin, jossa jo aika voimakkaasti huomautin hevosta. Kolmannella kerralla mentiin todella isolla loikalla ylitse, jatkettiin laukassa vielä neljännen ja viidennenkin kerran kavaletin ylitse. Vielä myös toiseen kierrokseen niin kauan, että homma sujui sujuvasti sinkoilematta tai liian isoja loikkia tekemättä, eli rennosti.

(Vanha kuva keväältä 2011)


Siitä jatkoimme pitkällä sivulla sijaitsevalle ristikolle, jonka yli menimme sujuvasti singoten kahden metrin korkeuteen ja esteen jälkeen vielä toinen hyppy kahden metrin korkeuteen sen johdosta, koska maneesissa oleva kouluhevonen otti kierroksia meidän hypyistä ja sai Deenkin sitten vielä entistä vireämmälle tuulelle..... Jatkettiin ristikon ylittämistä molemmista suunnista kunnes sekin pystyttiin ylittämään normaalilla hypyllä ylireagoimatta.

Tämän jälkeen suoritimme pientä rataa, eli ristikon pitkänsivun vastakkaisella pitkällä sivulla oli suora suhteutettu 23m välillä oleva kavalettilinja, sekä maneesin keskellä lävistäjällä okseri. Aloitettiin tutulla ristikon ylittämisellä, josta jatkoimme ristilaukan ja ravin sekoituksen jälkeen suoralle linjalle. Dee vähän kyttäsi uutta kavalettihässäkkää, mutta meni rohkeasti ylitse ja taas vähän ylihypäten tosin. Linjan jälkeen kaarrettiin okserille, jonka etuosa oli pieni ristikko ja takaosan puomi oli ristikon korkeudella, eli ihan minimini, mutta siltikin niin pelottava, että siihen tuli töks. Minun itse olisi pitänyt ola vähän vahvempi jo aikaisemmin kauaempaa lähestyessämme, kun tunsin Deen vähän jännittyvän uutta estettä lähestyessä, mutta tehty mikä tehty ja uutta lähestymistä. Nyt olin jo niin valmiina ihan jokaiseen kielto- ja ohimenoyritykseen, että Deen ei ollut muuta kuin pakko rohkaistua, ja hyppäsi aika sekameteli hypyn okserin yli, josta jatkoimme tutulle ristikolle, mutta vastakkaiseen suuntaan mistä aloitimme. Vika hyppy oli myös hiukan varovainen edeltävän "hurjan" okserin jäljiltä, mutta yli mentiin. Ei ollut kauhean sujuvaa, joten päätin ottaa vikan okserin ja ristikon vielä uudestaan pari kertaa kunnes ne alkoi sujua, ja Dee alkoi tuntua todella hyvältä siinä vaiheessa, kun se alkoi oikeasti imeä esteille!


Tähän väliin paljon kehuja ja pieni huilitauko ja seurailtiin kun kokeneempi kaveri hyppäsi radan isommilla korkeuksilla. Tämän jälkeen vielä yksi kerta samoilla teillä sama tuttu tehtävä, jolloin meiltäkin nostettiin ristikko n. 60cm pystyksi ja okseri nousevaksi okseriksi jossa takapuomi oli varmaan sen 60cm tai reilukin. Aloitimme lähestymään nyt pystyä, joka aikaisemmin oli ristikkona ja Dee oli heti, että "mitä täh!! Mitä tolle on käyny?!" Meillä oli vähän huono tempo lähestyessä laukassa, ja heti kun Dee alkoi ihmettelemään uudella ilmeellä seisovaa estettä, se tipahti raville ja kieltohan sieltä tuli. Uusi lähetyminen, laukka paremmin kuntoon ja hevonen hereille pohkeelle. Nyt Dee pisti ilmeisesti toisen vaihteen silmään, kun se lähti suorastaan painamaan esteelle ja taas ylivarovainen hyppy. Tämän jälkeen kavalettilinjalle, joka oli jo Deen mielestä ihan tylsä, ei sitä viitsinyt edes yrittää hypätä, kunhan laukattiin vaan yli. Tämän jälkeen lähestyminen uuden ilmeen omaavalle okserille. Mietin, että sanookohan se jotain siitä, mutta ei Dee oli yhtäkkiä ihan innostuneen tuntuinen. Tulimme vähän huonoilla askelilla okserille, eikä löydetty hyvää hyppypaikkaa, joten rohkaisin hevosta lähtemään hyppyyn aavistuksen kaukaa, mutta se ei ollut ongelma pikkuorille. Loikattiin hurjalla loikalla, ja okserin jälkeen piti väliin heittää pientä "riemastumista", mutta onneksi sain pian taas homman haltuun ja orin keskittymään, kun vielä olisi jäljellä samainen alkupään ristikko toiseen suuntaan. Hyppy ei ihan riehumisien johdosta tähänkään napannut, mutta hirven hyvällä imulla hevonen nyt hyppäsi! Otin vielä uudestaan okserin ja pystyn, jotta saadaan vähän sujuvammat lähestymiset ja hevosen keskittymään. Nyt askeleet osuivat niin nappiin, hypyt oli erittäin hyviä ja hevonen tuntui todella hyvältä joka esteellä. Eli lopputulos harjotuksellemme oli SUPER. Nyt on paljon mukavampi lähteä lauantainan Tuomarinkylään, kun on alla sujunut harjoitus. Ennen kaikkea huomasin, että kun olin keskittynyt aikaisemmin pohjeapujen merkityksen korostamiseen, oli esteiden välillä paljon helpompi nyt ohjata!



Toivottavasti tämä kehitys on valmentajiemmekin mielestä totta, eikä vain minun pään sisäistä... :) Nyt onkin sitten seuraavaksi "tulikokeen" paikka, kun Omppu tulee perjantaina kokeilemaan hevosen ja pitämään meille valmennusta, että mitä hän sanoo ja sitten lauantaina onkin tosiaan se estevalmennus. Tänään torstaina käyn Deen kanssa kävelemässä selästä pelloilla parin tunnin lenkit, laitetaan varusteita vähän siisitmpää kuntoon ja sen sellaista perus puuhaamista.

AINIIN, ja niitä kysymyksiä ja ehdotuksia erikoisbloggauksen aiheelle saa edelleen laittaa!

2 kommenttia:

  1. Heh, tuo kuulosti niiiiiin tutulta.. :) Mulla oli toissakesän ratsastettavana 5v tamma joka oli vähän pellolla elellyt eikä sillä juurikaan oltu hypätty saatika laukattu kun mulle tuli - vaikka kovasta hyppysuvusta on ja alunperinkin kilpahevoseksi kasvateltu.
    KAIKKI esteet - myös ne 20cm korkeat piti kytätä ja tarkastaa puhisten, ehkä kävellä yli ja seuraavalla kerralla yli niinkuin olis monta vuotta hypännyt..
    Huvittavinta oli ehkä mennä juurikin ristikkoluokkaan sen kanssa eräisiin harjoitus(luojankiitos)kisoihin joissa sai onneksi jatkaa radan loppuun.. Varmaan joka ikiselle esteelle ensin pysähdyttiin, tuijotettiin ja sitten tamma rohkaistui hyppäämään sen kun oli jo kerran nähnyt että "jaa, tämän värinen puomi".. :D Oli se raskasta aikaa mutta nyt on kiva katsella tuloksia kun se kansallisiakin on mennyt että nyt on neiti päässyt puomien pällistelystäkin yli :)

    tsemppiä viikonlopun reeneihin!

    VastaaPoista
  2. Tämä kyllä hyppää, siitä ei ole kiinni, mutta mahdollista testausta on näin viime aikoina nuoren pojan mielessä sekä ehkä kyseenalaistamista, kun valmennusten myötä olen alkanut uskaltaa pyytää enemmän :) kaikkeen hommaan tarvitsemme ratsukkona enemmän toistoja ja rutiinia, irtonahan tämä hyppäisi varmaan vaikka auton yli :) kiitos tsempistä!

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot