sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Ensimmäinen maneesikäynti ponin kanssa

Tänään juuri tultiin kotiin tyytyväisinä ensimmäiseltä maneesireissultamme Zorro -ponin kanssa. Kaikki meni tosi kivasti ja päästiin vähän testaamaan Kallionrinteelle, mitä tämä pikkupoika tuumaa maneesista ja esteistä kokonaisuudessaan.


Matkaan lähdössä

 
Matka maneesiin meni mukavasti ja poni kulki traileriin aika varmasti. Myös paikanpäällä sama meininki jatkui, eli ei minkäänlaista ongelmaa minkään asian kanssa. Poni toimi joka tilanteessa, kuin ihmisen mieli. Ei ole yhtään liioiteltua, kun Milja on puhunut tämän ponin järjettömän hyvästä luonteesta, sillä sitä se todella on! Sillä on kiva asenne jokaisen uudenkin asian suhteen, eikä tee mistään jutuista ongelmaa tai hermostu. Mukavaa tehdä tuollaisen kaverin kanssa hommia :)

Perillä!



Oma varustautuminen, paparazzit vauhdissa :D
  
Perillä laitettiin Zorro kuntoon, mentiin tutustumaan maneesiin ja lopulta kapusin kyytiin. Pikkaisen aavistin jännittyneisyyttä, ja ponia sen suuremmin tuntematta sitä osaa olla valppaana nuoren selässä itsekin mahdollisille sinkoiluille, mutta poni ei tehnyt kuitenkaan elettäkään sen suuremmasta hermostumisesta vaan asteli pitkin ohjin ja aika nopeasti tuntui rentoutuvankin. Siitä sitten aloin ravailemaan ympäri maneesia ensin vasempaan ja vaihtaen myöhemmin suuntaa oikeeseen. Pikkaisen ravi oli kiireistä, enkä saanut ponia siinä rauhoittumaan, mutta aika tasaisen varmasti se meni ja oli todella sinut kaikkien esteidenkin kanssa, jotka olivat valmiina maneesissa jo sinne tultuamme. En ole varmaan koskaan istunut näin fiksun nuoren 3 -vuotiaan kyydissä!


Maneesista kuvat eivät oikein onnistuneet, kun oli niin suunnattoman hämärää, mutta hauska huomata etten ole lainkaan niin iso tuonne selkään, kuin miltä se tuntuu, kun aikaisemmin tottunut menemään vähän isommilla hevosilla :)
  

Laukassa tämä poni on kiva, koska se etenee niin vaivattomasti ja täytyy sanoa, että sillä on jo näin nuoreksi aika hyvä tasapaino, joka helpottaa todella paljon ratsastamista.

Otimme ensin pääty-ympyrällä "puomikasaa", jossa parilla ensimmäisellä kerralla poni hiukan epäröi. Kun puomit ylittyivät sen kummpia ihmetyksiä, tultiin pitkällä sivulla sijaitsevaa pikkuristikkoa, joka sekin ylittyi pienellä epärointiaskeleella alkuun, mutta muutaman toiston jälkeen poni tajusi idean ja innostui ihan kauheasti, jonka jälkeen siinä olikin jo jonkin verran pitelemistä. Ihan mahtavaa! Odotin kokoajan, että kyllä se nyt jotain yrittää tai pelästyy tai reagoi johonkin perinteisen kolmivuotiaan/raa'an hevosen tapaan - mutta ei!

Tultiin ristikkoa vielä toisessakin kierroksessa kerran, ja nostettiin sitten se pikku pystyksi, ja otettiin mukaan vielä pikku okseri diagonaalilla. Poni alkoi olla tässä vaiheessa niin innoissaan, että jyrättiin pikku pysty heti alkuunsa, josta poni suutahti pukittamalla pikku pukin ja sitten okserille jatkettaessa se oli vähän ihmeissään, että mikäs tämä on, mutta epäröinnistä ja hidastamisesta huolimatta rohkaistui yli. Jo seuraavalla kerralla tämäkään ei ollut enää mikään ongelma sille. Lopussa oli pakko antaa ponin vielä laukata reippaammin, kun tuntui menohaluja löytyvän niin paljon.
Tähän oli hyvä lopettaa, kun virtaa tuntui olevan vielä paljon jäljellä ja asiat hoitui noin helposti. Jäi hyvä mieli, ei malta odottaa millainen tästä pelistä tulee pienellä hionnalla... :)

12 kommenttia:

  1. Mitä mitä, mikä heppa tämä on ?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on tämmönen 3 -vuotias poniori -projekti, joka lähti nyt käyntiin :) Jotta mullakin on laatutekemistä, kun Dee on ulkomailla x)

      Poista
  2. sievä ja fiksun oloinen poni! :)

    VastaaPoista
  3. Ihana pakkaus! Kunnon esteratsun elkeet - kun puomi tippuu, pitää protestoida! Todella tasapainoinen laukka kolmevuotiaaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehheh, niin on, että kyllä vaikka simppeli onkin, niin luonnettakin löytyy :D Ja laukka on! En käsitä, Deen laukka ei ollut edes viime kuussa noin tasapainoinen, kuin mitä tuon ponin laukka on jo nyt!

      Poista
    2. Juu täälläkin ihaillaan tuota laukkaa! Josko meilläkin joskus....... :D

      Poista
    3. Sitä samaa itsekin Deelle toivon :D

      Poista
  4. Hieno poni, ja olette oikein sopusuhtainen pariskunta! :) Kuinka korkea poni on, ja kuinka pitkä sinä olet? Voi kun olisi itsekin vielä ponimitoissa... Mutta meinaa jo alle 160 cm puoliveriset jäädä pieniksi (ainakin omasta mielestä jalat roikkuu). Pöh ja pöh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, en ole ihan varma ponin korkeudesta, Milja osaisi vastata tähän? :) Itse olen sen 160cm pitkä, mutta sen lisäksi hiukan tappijalka, kun muutenkaan ei ole pituudella siunattu :)

      Poista
  5. Kivalta näyttää! :) Sano terkkuja Miljalle :)

    Mulla on sulle haaste http://teamjjproject.blogspot.fi/2012/11/liebster-blogi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen saanut saman joltain toiseltakin, mutta oon vähän saamaton noiden toteuttamiseen, mutta yritetään! :D

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot