sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Aurinkoisen sunnuntaipäivän estetreeniä

Poni oli tänään kyllä niin innokas, kun päästiin maneesille, ettei meinannut nahoissaan pysyä. Tänään päästiin hyppäämään 80cm rataa, ja sitten lopuksi nostettiin yhdellä suoralla estetehtävällä viimeistä okseria metriin - Zorro oli aika liekeissä! ... mutta minä en :D


Siihen nähden, että olen reväyttänyt selkäni töissä ja oikeassa olkapäässäni painiskeleva tulehdus on tuntunut viimeisen parin päivän aikana voimakkaamlta kuin koskaan, sekä eilisestä synttärijulhinnan jälkeisen olotilan saavuttelemana, kaikki meni tosi hyvin - ei suurempia virheitä, ei pahoja etäisyysvirheitä, pudotuksia eikä kieltoja. Joten olen tyytyväinen.

Tänään ponilla oli katalogikuvausseissot numero 2. Viime kerralla hämärä sää ja lumisade vähän oli esteenä sen täydellisen kuvapotretin ottamiseen, joten tämän päiväinen kirkkaalta taivaalta porottava keväisen lämmin aurinko toivat paremmat olosuhteet hyvän ja edustavan kuvan ottamiseen. Toivottavasti joku niistä onnistui! Poni oli ainakin hienon näköisessä kunnossa, kun saavuin tallille :) Sen karva on nyt ihan viimeisinä viikkoina alkanut vihdoin näyttää aika hyvältä, se kiiltää ja on jo paljon lyhyempi ja siistimpi, sekä sen kuparinen väritys on alkanut suorastaan hohtamaan! Hieno nuori mies!


Muskeli -poni :)

  

Sitten yritettiin vähän poseerata yhdessä, mutta ponponin mielestä se oli tältä päivältä ihan riittävästi poseerannut :D Mutta on se sievä ja hieno tapaus, olen ihan fiilareissa tästä eläimestä!



"Tässä sulle hymyä... mennääks jo hyppää?!"

Aloitettiin itsenäisen alkuverryttelyn jälkeen yksittäisellä pystyllä verryttelyhypyt. Poni tuntui heti alusta asti todella todella vahvalta! Huomasi, että sille oli jäänyt päälle viikon maastolaukkailut, kun pidätteet meinasi mennä alkuun vähän kuuroille korville.
Hypyt sujuivat kuitenkin itsessään hyvin vaikka aina ennen ja jälkeen estettä olikin vähän erimielisyyksiä siitä kuinka lujaa mennään :) Poni alkaa olla ihan liekeissä tästä hyppytouhusta!

Sitten alettiin kasaamaan tulevaa rataa pala palalta, eli tehtävä kerrallaan. Aloitettiin kaarevalla uralla, jossa ensiksi hypättiin verryttelyssä toimiva pysty toiseen suuntaan, josta kaarevalla tiellä viisi askelta siniselle pystylle. Homma meni alkuun ihan ok, ainoastaan poni puri vähän kuolaimeen, pidätteet ei mennyt kunnolla läpi, mutta hypyt sujui ok. Ekalla kerralla jäätiin sinisestä pystystä vähän kauas, toisella kerralla tultiin taas molemmille pystyille vähän lähelle ja kolmannella kerralla vähän jotain näiden kahden väliltä. Ihan ok, oli kiva, että poni oli noin menossa, mutta se että se jäkitti hiukan vastaan pidätteitä otti pattiin. Viime intervallimaastossa olikin ensimmäinen kerta kun se ei oikein pidätteisiin meinannut vastata ja annoin asian olla, mutta nyt tuntuu että se kostautui. Olisi pitänyt olla yhtä tarkkana siellä maastossakin... Jälkeenpäin on hyvä jossitella.

Sitten otettiin yksi yksittäinen hyppy, sinivalkoiselle okserille, joka oli ihan peace of cake.
Sen jälkeen otettiin kolmen esteen suora linja, jossa ensiksi pysty - normaalit neljä askelta - pysty - odottavat kolme askelta ja okseri. Tämä suora tuotti vähän ongelmia juurikin sen kanssa, että kaarteessa oli pakko yrittää pitää laukan tempo samana, mutta aina suoristaessa ensimmäiselle pystylle poni pääsi aavistuksen aina karkaamaan alta, jolloin tämä kaikki kostautui siellä okserilla, että tultiin aina vähän juureen. Mutta ei paha siltikään. Muutaman toiston jälkeen otettiin samasta linjasta toiseen suuntaan aloitus okseri - kolme askelta - pysty ja siitä pystyltä kaartaen loivasti oikealle, josta siis viisi askelta ja okseri. Tässä sain taas olla tarkkana, kun hypättiin kulmaa kohti, etten anna ponin lähteä kaartamaan ennen aikoja vasemmalle tai lähinnä, etten itse ole jo esteen päällä vaistomaisesti kääntämässä sitä sinne vaan että keskityin vielä esteen jälkeenkin ratsastamaan pari askelta suoraan. Siinä minulle mielukuvitusharjoittelua seuraaviksi viikoiksi taas, jotta asia korjaantuisi oikeasti.

Sitten koko homma laitettiin pakettiin, eli tehtävät yhdisteltiin radaksi, joka aloitettiin okseri - pysty suoralla, josta kaartaen vasemmalle vihreälle okserille. Siitä vasemmalle lyhyen sivun kautta pitkän sivun suoralle, jossa kolmen esteen suora - pysty - pysty - okseri. Tämän jälkeen vasemmalle ja diagonaalilla yksittäinen sinivalkoinen okseri. Tämän jälkeen jatkaen oikealle ja tultiin vielä tehtävä, jota ihan ensiksi hyppäsimme, eli  pysty - pysty -kaarevalinja. Todella tekninen rata näin nuorelle ponille, mutta kuten Anttikin sanoi, ei kauhean vaikea näin lahjakkaalle tapaukselle.



Radan jälkeen annettiin ponin taas hetken hengähtää, kunnes otettiin tuo kolmen esteen suora käsittelyyn ja tarkoituksena nostaa viimeistä okseria aina metriin asti. Homma sujui todella helposti, ja poni tuntui innokkaalta! Vaikka metrin este tuntuu näin pienen ratsun selässä jo ihan kunnon kokoiselta, ei homma tuntunut silti lainkaan vaikealta. Tämä toi kyllä itsevarmuutta meille ratsukkona, ettei estekorkeudet tuota ongelmia jatkossakaan.





Kotona poni vaikutti olevan onnellisen väsynyt. Se pääsi taas tarhaan repimään loimiaan kaverinsa Miron kanssa (arggh!), syömään päiväsapuskoita ja nauttimaan vielä päivän viimeisistä auringon säteistä.







Fiilikset olivat sinällään hyvät, mutta en ollut täysin tyytyväinen omaan ratsastukseeni, joten parannettavaa jäi taas riittävästi seuraavalle kerralle. Lisäksi mun on pakko lyhentää jalustumia, hyppään ponin kanssa aivan liian pitkillä jalustimilla... Ehkä tuo videolta nähty ratsastukseni näyttää huomenna nukutun yön jälkeen paremmalta omaan silmäänkin, kun nyt tuntuu olevan sellainen itsekritiikin puuska päällä :D
Ensi viikon keskiviikkona olen menossa ponin kanssa sileällä työskentelemään, täytyy ottaa varmaan syyniin siirtymisharjoittelua, jotta saan ne pidätteet läpi ja ponin kuulolle :)

Ja muistakaahan laitella niitä kysymyksiä, vielä on aikaa laittaa huomiseen!

10 kommenttia:

  1. Tosi kivoja kuvia ja hienosti näyttää poni hyppäävän! (:

    - Riina
    http://kevaanpolku.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Poni on kyllä tuossa hyppytouhussa lahjakas.. tulee kuitenkin vasta neljä.

      Poista
  2. Hienoa, tuo poni on asenteeltaan ihan super =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :D Välillä saattaa ihan unohtaa, että minkäs ikäinen se onkaan, kun on niin super luonteeltaan!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, lähetän palautetta kuvaajalle :) Ja ponikin kiittää!

      Poista
  4. tunnustuksen paikka: olen aika pahasti ihastunut tuohon poniin.

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot