maanantai 4. helmikuuta 2013

Mahtava päivä!!! Hollannissa pvä 6.

Selitykset ovat samat kuin aikaisemminkin, eli en nyt ehdi muutakuin pikaisesti päivittämään fiiliksiä. Jotka ovatkin mitä mahtavimmat!!! :)

Aamu lähti sillä, että lastattiin neljä hevosta rekkaan, ja ajettiin puolentunnin matkan päähän sellaiselle alueelle, missä oli silmän kantamattomiin metsää, hiekkateitä ja peltoa. Sain ratsukseni tälle matkalle 5 -vuotiaan kimon estetamman, jonka kanssa oli vain kerran käyty maastossa aikaisemmin sen elämän aikana... tätä minulle ei kylläkään mainittu kuin vasta ensimmäisen useamman kilometrin kiitolaukkasuoran jälkeen :D



Pieni ratsuni :)
 
Ja mentiin muuten lujaa! En muista milloin viimeksi olisin uskaltanut antaa hevosen mennä niin paljon kuin siitä lähtee ja vielä yllättää sitä pinnistämään lisää! Vesi valui silmistä, kun tuuli puhalsi naamaan ja se vauhdin tunne oli ihan mahtava! Teki hyvää mielelle, niin minulle, kuin muillekin seuralaisille, mutta varmasti eniten hevosille, joiden kanssa kuulemma liian harvoin päästään tätä tekemään :)
Olisin vain toivonut vielä vähän nopeamman hevosen alleni, sillä jäin kyllä maistelemaan sen ja yhden tallipojan ratsuineen kanssa hiekkaa, kun Deen valmentaja ja hänen tyttärensä laittoi ykkösen silmää... ensi kerralla saan luvan kuulemma tulla Deen kanssa, jotta saan riittävästi vauhtia alleni, hehheh...

Tämän jälkeen alettiin valmistelemaan lähtöä valmennusreissuun, joka oli siis tavallaan harjoituskisamainen tapahtuma, mutta sinne tuli ratsukoita ratsastamaan radan haluamallaan korkeudella ja sitten siellä oli joku (ja nimenomaan "joku", en edelleenkään muista nimeä...) miesvalmentaja kokoajan antamassa neuvoja ja jonka kanssa päästiin hinkkaamaan radan eri osien kohtia vähän paremmin, missä oli ongelmia.
Deen kanssa hypättiin ensiksi 80cm ja sitten metrin (ja muutama vähän yli) korkeudella rata, ja täytyy sanoa, että en ole koskaan ikinä istunut noin mahtavan hyppyhevosen selässä! Dee on suorastaan puhjennut kukkaan!


Videokaappauslaatua valitettavasti, videot lataan myöhemmin, kun nettiyhteys edes vähän on nopempi tai on aikaa...

Hypyt olivat suuria ja ilmavia, ja selvittiin kaikesta lopulta ihan kunnialla, mutta paljon vaikeuksiakin oli nimenomaan sen kontrollin hakemissa ja ennemminkin siinä miten sitä kontrollia haen ja miten en. Verryttelyhallissa Deen valmentaja auttoi meitä, ja hän nosti esteitä 120cm korkeudelle asti ja hypyt sujuivat todella hyvin. Ei minkäänlaista epäillystä, etteikö Dee niistä yli selviäisi, ennemminkin sain itse ohjeeksi luottaa siihen, että hevonen kyllä vie yli enkä saa liikaa varmistella saatika alkaa työntämään sitä esteelle.

Tältä valmentajamieheltä sain samoja neuvoja ja vaikka välillä unohtelinkin esteitä mitä piti hypätä (en kerennyt kävelemään rataa, kun tultiin niin myöhässä), niin siitä huolimatta tuli sellainen olo, ettei kukaan asettanut mitään paineita suorittamiselle ja näille unohtamisillekin tämä mies sanoi vain, että "ei hätää, ota vaan tilaa ja aikaa" :)


"Pikku" loikkia :)

Muutamat hypyt olivat aika hävyttömän ylihyppyjä, mutta jotenkin Deen selässä on niin luontevaa olla, etten missään vaiheessa jäänyt niistä jälkeen.

Deen valmentaja oli tyytyväinen meihin tämän jälkeen ja sanoi, ettei hän näe mitään estettä sille, etteikö me voitaisi ottaa osaa 5 -vuotiaiden raicingeihin ensi kautena! Nyt Deelle vaan metrin, 110-120cm ratoja alle. Mitään se ei kytännyt, mutta ei se kyllä mitään ilmaiseksikaan antanut, vaan heti jos jäin itse vain matkustelemaan, niin se otti sen niin, että jätän sen yksin. Kerran mentiin siis vauhdilla ohi ja yhden kerran pysähdys esteen eteen.
Videot tulevat siis myöhemmin, kun ne saan ladattua. (Iik, alkaa tulla jonoa ja ruuhkaa näiden julkaisemattomien postauksien kanssa...)

Olo on tällä hetkellä niin sanoinkuvaamattoman hieno!!!! Tuntuu, että se kaikki panostus tällä hetkellä elämässäni, jonka pistän tähän yhteen hevoseen, tuottaa vihdoin jotain. Toivotaan, että hevonen pysyy kunnossa ja kehitystahti on samanlaista.

Huomenna Deen valmentaja lupasi pitää meille vielä yhden valmennuskerran ihan kotona, odotan innolla! :) On tämä vaan ollut ihan huippureissu ja -kokemus tähän asti, ja Deellä hyppäminen kruunaa kaiken!


8 kommenttia:

  1. vautsi, hienoja kuvia, innolla odotan videoita! :)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa miten näistä sun teksteistä oikein hyppää näytölle toi sun vilpitön innostus ja mieletön fiilis. Tunnut kirjoittavan tuntemuksia niin suoraan sydämestä, että se tarttuu sanojen kautta tällekin puolelle näyttöä. Huippua!! :)

    VastaaPoista
  3. Hienoa, mahtavaa!! Fiiliksissä mukana =)

    VastaaPoista
  4. Tähän ei voi muuta kirjoittaa kuin vau! :)

    VastaaPoista
  5. Vau! Olen lukenut tätä blogia siitä asti kun Dee oli pieni. Deestä varmaan tulee upea kilpahevonen. Meistä kaikista on hienoa nähdä näitä upeita kuvia mutta sinun silmissäsi ne ovat vieläkin erityisempiä, koska olet itse ollut joka hetken ajan mukana Deen elämässä. Voin vaan kuvitella miten hienolta tuntuu, että siitä pienestä ja suloisesta varsasta on kasvanut nuori ja lupaava hevonen!

    VastaaPoista
  6. Vau! Dee on kyllö hienon näköinen ja varmasti on hieno tunne, kun omasta hevosesta on tullut herkkä ja silti niin miellyttävä! Tuollainen samanlainen reissu olisi itsekkin kiva tehdä joskus mutta nautihan ajastasi sielä! Näitä postauksia on todella kiva lukea :)

    VastaaPoista
  7. Tulee kauhee heppakuume tätä lukiessa, mutta jotenkin iloinen fiilis kun Dee on noin kehittynyt! Toivottavasti saat videot ladattua pian :)

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot