tiistai 5. helmikuuta 2013

Viimeisiä viedään, ja valmentautumista. Pvä 7.

Tänään oli vuorossa Deen valmentajan "Alex"in pitämä valmennus meille Deen kanssa. Olisin muuten jännittänyt tätä kovastikin, mutta eilisen päivän hyppyreissun verkassa saadessani häneltä paljon hyviä ja toimivia ohjeita, olinkin siis tänään todella luottavaisin mielin menossa. Tuntuu, että tämä ihminen tajuaa juuri ne oikeat asiat mistä kiikastaa ja osaa selittää asiat ymmärrettävästi jopa meidän kesken vaikka englanti välillä tuntuukin vähän hankalalta kieleltä kommunikoida.


Tallille päästyäni aloin laittamaan Deetä suoraan kuntoon, ja etsiskelin hoo moilasena tavaroita, jotka eivät olleetkaan enää samoilla paikoilla, kuin aikaisemmin.
Huomasin samalla harjatessa, että Dee oli taas tuttuun tapaansa tunkenut nenänsä johonkin eli turvassa oli vähän ruhjetta, sekä sitten etujaloista löytyi myös pienet haavat. Jalat eivät kuitenkaan olleet reagoineet tähän yhtään. Sama hölmöläinen se näyttäisi olevan edelleen, touhuaa kokoajan jotain, nuuskii, haistelee ja maistelee... Kun viimein hevonen oli kunnossa, sain ohjeeksi mennä aloittelemaan omaan tahtiin verryttely.

Dee tuntui edeltävän päivän jälkeen todella rennolta ja vetreältä, mikä on kiva huomata, kun Suomessa se saattoi olla kovemman päivän jälkeen vähän jumissa. Eikä se myöskään vaikuttanut lainkaan väsyneeltä, vaan pikemminkin innokkaalta.




Ja sitten aloitettiin. Alex hyökkäsi suoraan minun heikkoon kohtaani eli istuntaani. Heh, oikeasti nautin vain siitä, että joku ruoskii tässä asiassa, koska olen jo itsekin niin lopen kyllästynyt siihen, että istuntani on tehoton ja omaa kroppaani kuluuttava, että sen lisäksi saatan myös ajoittain häiritä hevostakin.



Ihan alkuun minun piti nostaa ravi ja siiä pian laukka. Nostot olivat hitaita ja valuvia, mutta siihen nähden hyviä mitä aikaisemmin Suomessa ne ovat olleet. Sain paljon noottia siitä, kuinka ratsastan ristiriitaisesti istunnan, jalan ja käden kesken. Alex sanoi, että Dee on nyt opetettu liikkumaan eteenpäin tai hidastamaan pelkästään istunnalla. Eli jos haluan lisätä vauhtia, työnnän lantiota aavistukseen eteenpäin ja jos haluan hidastaa, niin vastakkaisesti taaksepäin. En tarvitse ohjaa siirtymisessä takaisin päin, mutta jos istun ristiriitaisesti esimerkiksi siirtymisessä ravista käyntiin, antaen lantiolla lisää vauhtia ja samalla kädellä vastaan pitäen, hevonen hämmentyy, eikä se tiedä mitä haluan. Kuulostaa yksinkertaiselta kyllä, mutta käytännössä se ei sitä todellakaan ollut taikka ole. Etenkään minulle, joka olen oppinut monen vuoden seurauksesta vääränlaisen ratsastustavan.

Jossain vaiheessa minulta kysyttiin, että onko minulla vaikea istua harjoitusravissa ja pakkohan siihen oli vastata, että pääsääntöisesti on, enkä harjoitusravissa ole oikeastaan pitkään aikaan työskennellyt laisinkaan. Ja sen kuulemma näkee, että minulla on todennäköisesti vaikea istua. Puristan liikaa polvella, vaikka minun pitäisi saada jalka auki, varpaat menosuuntaan ja paino oikeasti sinne jalustimille asti. Näin en häiritse hevosta ja pystyn tätä kautta yläkropallanikin rentoutua ja mukautua liikkeeseen. Harjoitusravia pääsinki sitten "esittämään" käytännössä, ja vaikeaahan se oli. Etenkin jostain syystä kaikki istuntavirheeni jotenkin korostuvat Deen selässä.

Tässä aika hyvin kuva hahmottamaan, mihin asentoon vääntäydyn etenkin kun joudun ravissa istumaan satulaan.
 
Jäykistyn suorastaan, kun joudun istumaan ravissa satulaan, ja kyseinen liike ja tekeminen tuntuu erityisen epämiellyttävältä minulle, jolla on ollut vuosi sitten välilevyongelmia. Eli tärähdys tuntuu joka askeleella selkärankaa pitkin kallon pohjaan... hirveän kiva...

Muutaman kierroksen jälkeen sainkin käskyn pysähtyä ja sitten lähdettiin korjaamaan asioita ihan kädestä pitäen. Suorastaan nöyryyttävää, mutta tällaista olen pitkään kaivannutkin!!

Esin "avattiin" jalat...

...ja asetettiin sitten oikella kohdalle. Polvi irti satulasta, alapohje lähelle hevosen kylkeä, varpaat menosuuntaan. Tuntuu todella luonnottomalle...
 
Sen jälkeen jatkettiin taas ja ilman jalustimia. Minun piti tehdä siirtymisiä raviin ja laukkaan istunnalla ja säilyttää jalan asento, keskittymään hevosen liikkeeseen. Keventäessä minun piti pitää huoli siitä, etten itse keventämällä nopeuta tahtia jatkuvasti lisää, jolloin hevonen lähtee juoksemaan alta. Puolipidätteitä tehdessä minun pitää keskittyä enemmän ulko-ohjaan ja päästää sisältä. Ja kaiken tämän jälkeen muistaa pitää se oma paino siellä jalustimella ja jalalla.

Käynnissä istunta säilyi vielä suhteellisen hyvin.

Mutta ravissa taas jalka lähti nousemaan, polvi puristamaan ja varvas käänytymään ulos päin... voinko olla enää vaikeampaa lajia itselleni tässä elämässä valinnut??
 
 Siitä huolimatta, vaikka kaikki asiat eivät heti loksahtaneetkaan täysin kohdilleen, Alex jaksoi neuvoa rauhassa ja kärsivällisesti. Sentään siirtymiset käynnistä raviin ja ravista laukkaan alkoivat sujua aika ajatuksen lailla!

Muutaman huomautuksen jälkeen käynnissä asento alkoi tuntua vähän kotoisammalta ja sain sen myös pidettyä ilman, että joudun sitä jatkuvasti ajattelemaan!
 
Sama asiat jatkettiin laukassa, jossa Alex sanoi näkevänsä erityisen paljon ongelmia juurikin sen takia, että pusken istunnalla hevosta eteenpäin joka askeleella. Tämä puskeminen aiheuttaa myös ylävartalon turhan suuren keinumisen ja tietenkin sen, että hevonen lisää ja lisää vauhtia entisestään, jolloin joudun alkamaan ottamaan taas kädellä vastaan ja lopulta jännittämään koko kroppaa. Tällaisella puskemisella sain eilisten hyppäämisien ansiosta hevosen aika suuren vauhtiin, jolloin se kontrolli katoaa ja hypyt eivät ole pyöreitä ja rentoja.
Laukassa sain kuulla saman asian, kuin mitä eilen estettä lähestyessä - "luota hevoseen". Voin aivan hyvin jättää liiallisen tekemisen pois, ja keskittyä vain seuraamaan liikkeitä, eli vähemmän on tässäkin tapauksessa enemmän. Jotta saisin oikeasta tunteesta kiinni, sain jatkaa ympyrällä laukkaamista ja sulkea yhdeksi kierrokseksi silmät ja luottaa hevoseen, ja vain tuntea se liike. Oli muuten vähän spookya! Mutta erittäin tehokasta! Dee rentoutui samantein, kun silmät suljin, koska automaattisesti näkemisen ja tekemisen sijasta joutui malttaa vain istua ja miettimään sitä tunnetta, mikä pitää löytää siinä istunnassa ja hevosen liikkeessä.

Laukkaa ensiksi... jalka nousee, polvi alkaa puristaa, yläkroppa lähtee suureen keinumiseen mukaan.

Kierros laukkaa silmät kiinni. Hevonen rentoutuu, kun minä rentoudun istumaan ja seuraamaan liikettä.

Ja, tadaa! Lopputulos... ei tätä asentoa saanut pidettyä mitenkään hirveän pitkään, mutta jonkinlaisen ahaa -elämyksen koin tässä vaiheessa! Vielä kun saisi tuon ranteen suoraan, niin bueno.
 
Seuraavalla hetkellä asento alkoi vähän taas lipsahtaa, varpaat kääntymään ulos päin jne, mutta vielä suhteellisen ok, ja hevonen liikkui huomattavasti paremmin.
 
Tehtävää jatkettin seuraavaksi sillä, että olin kevyessä istunnassa ravissa 4-5 askelta, istuin alas toisiksi askeliksi ja taas nousin ylös. Lopulta minun piti mennä koko maneesia ympäri ravaten ja kevyessä istunnassa, jotta saisin painoa jaloilla lisää ja omaa tasapainoa hallintaan. Sama homma myös laukassa. Laukassa alkuun yksi askel alhaalla, toinen ylhäällä, kolmas alhaalla. Homma tuntui rankalta ja vaikealta.

Ravia kevyessä istunnassa.

Ja sama laukassa... sain myös usein huomautuksia siitä, että en saa tasapainottaa itseäni yhtään kädellä, jota saatan tehdä ihan huomaamattakin, vaan mielummin heitän ohjan löysäksi ja keskityn vain painon siirtämistä jalkoihin.

Välissä taas lisää kuivaharjoittelua. Dee on sitämieltä, että "hohhoijaa"... :)

Ja sitten taas paremmassa asennossa jatkettiin. Varpaat kääntyvät vieläkin vähän ulos kyllä...

Lopuksi vielä, jotta saadaan itselleni liikkuvuutta keski- ja yläkroppaan, sain tehtäväksi ensiksi ravata niin, että ohjat ulkokädessä ja sisäkäsi vapaana, jolla teen suurta ympyrää. Pikkaisen paikat jumissa eilisestä hyppäämisestä, kun kuului rutinaa olkapäistä niitä pyörittäessä... hehheh. Sitten sama laukassa.
Muutaman kierroksen jälkeen, minun piti tehdä siirtymiset yhdellä kädellä raviin ja takaisin laukkaan, laukassa nousta kevyeeseen istuntaan ja taas siirtää istunnalla raviin. Oli vaikeaa, mutta lopulta homma vaan lähti luonnistumaan. kun en voinut käsillä tehdä niin paljon, oli pakko turvautua siihen omaan istuntaan.



Sen jälkeen vaihto ohjat sisäkäteen, ja ulkokäsi selän taakse, jolloin en pääse kroppani kanssa kaatumaan niin paljon sisälle ja saan näin pidettyä pelkästään painon ja istunnan avulla hevosen isolla ympyrällä ilman, että hevonen lähtee sisäkäden mukana kaatumaan ja pienentämään ympyrää. Tässä vaiheessa piti myös nousta kevyeeseen istuntaan jälleen... reiden ja pohkeet huusi tässä vaiheessa hoosiannaa...



Ja jotta homma ei tuntuisi liian helpolta, niin siirtymiset laukasta hölkkäämään loppuraveja edelleen ulkokäsi selän takana. Siirtyminen sujui taas yllättävän hyvin ja sainkin siitä paljon jo kehuja!
Mutta se istunta sitten lössähtikin taas niissä raveissa... voi huoh!!!



En nyt toisaalta odottanutkaan, että yhdessä yössä tämä asia parantuisi, mutta kärsimättömänä ihmisenä sitä välillä kysyy itsekseen pään sisällä, että miksi ei voi oppia asioita heti siitä yhdestä kerrasta? Tuntuu, että huonojen tapojen oppiminen ei tarvitse juurikaan aikaa, mutta siitä pois oppiminen vie kymmenen kertaa enemmän. Olen nyt jokatapauksessa päättänyt, että kehitystä tämän suhteen on tapahduttava, jotta pystyn kehittymään ratsastajana eteenpäin. Täytyy katsella myös paljon videoita huippuammattilaisten ratsastuksesta, siitä nimittäin oppii yllättävän paljon!

Alex kysyikin lopulta minulta, että minulla mahtaa olla selkä kipeä ratsastuksen jälkeen, kun ratsastan tuolla tavalla ja hän ei olisi voinut yhtään oikeampaan osua... nimimerkillä tänä aamuna herätessä ei meinnannut päästä ylös sängystä eilisten hyppyjen jäljiltä ja poikaystävä saikin tehdä kunnon selkähieronnan, kun koko selkä oli aivan jumissa ja migreenin poikasta tämän seurauksena.
Tosin Deen kanssa selkäni kipeytyy paljon enemmän, kuin minkään muun hevosen kanssa. Ja taas ponin kanssa, en ole kokenut sen suurempia jumeja ratsastuksen jälkeen...

Valmennus oli aivan loistava ja sovittiin, että vielä huomenna aamulla otetaan toinen treeni ennen meidän kotiin lähtöä! Aivan mahtavaa! Toisaalta on kiva laittaa itsensä haasteen eteen, ja olla kunnolla rääkättävänä, jolloin tuntee tehneensä jotain. Ja näin niitä kehityksen askelia toivonmukaan kohti parempaa ja parempaa ratsastajaa otetaan.

Väsynyt, mutta tyytyväinen ratsukko treenin loputtua :) Tästä Dee pääsi vielä reiluksi puoleksi tunniksi kävelykoneeseen.

Seuraavat tekstit tulevatkin sitten taas "kotisohvalta", huh, aika menee niin äkkiä! Voisin jäädä tänne vielä toiseksi viikoksi, tai kuukaudeksi. Täytyy kuitenkin myöntää, että näinkin lyhyessä ajassa ehtii tulla ikävä omaa rakasta kuolaajakaveria Veetiä, joka on ollut meidän reissun ajan äidin hyvässä hoidossa!
Takaisin Hollantiin olisi vielä kiva tulla ennen kuin Dee saapuu kotiin, katsotaan saadaanko asiat siltä osin järjestymään.

 Hollanti on kyllä huippu maa, ja täällä on niin paljon osaamista ja tietoa, jota haluan imeä itsellenikin niin paljon kuin mahdollista. Ihmiset ovat hirveän asiallisia, ystävällisiä ja iloisia. Myös Deen kehitys on ollut muutamassa kuukaudessa aivan loistava, ja se tuntuu viihtyvän täällä erinomaisesti.
Olen saanut myös Deen valmentajalta paljon kehuja hevosesta ja siitä, että minun on syytä olla iloinen, että omistan näin lahjakkaan nuoren. Se on myös kisoissa kerännyt kuulemma paljon huomiota ja kyselyitä, että onko se myynnissä. Sanoinkin, että voi vastata ihan suoraan, että ei ole myynnissä! :D



Haikeeta lähteä ja jättää kaikki. Deetä tulee varmasti oitis taas yhtä iso ikävä, kuin mitä oli tänne tullessaankin. Tuntuu myös erittäin ärsyttävältä palata takaisin pakkasen ja lumen keskelle, kun on jo päässyt sopivasti hyvään keväiseen fiilikseen. Täällä on alkanut jo kasvamaan uutta vihreää ja aurinko pilkistelee vähän väliä oikeinkin lämpimästi pilvien takaa... mälsää...

Onneksi kotona odottaa taas mielenkiintoinen poniprojekti, joka on muuten nyt ilmoitettu Suomen oripäivillekin! Siltä osin palaan todella innokkaana takaisin treenaamaan sen kanssa!

Kun pääsen kotiin, yritän saada kaikki lupaamani videot julkaistua niin pian kuin mahdollista. Joten siihen asti heippodei!

35 kommenttia:

  1. Huh, olipas hyvä kirjoitus ja kivasti paljon havainnollistavia kuvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tästä tykättiin! Mutta oli niin mahtava tuntikin, että kerrankin oli jotain kerrottavaa kunnolla! :D

      Poista
  2. Vau, miten tehokkaankuuloinen tunti, tahdon itsekin tuollaiselle! :) Erittäin hyvä vinkki tuo ulkokäden siirtäminen taakse, itselläni on helposti tapana kaatua sisään, varsinkin vasempaan kierrokseen ja tukeutua liikaa sisäohjaan. Joten taidanpa testata kun seuraavaksi treenaillaan kunnolla sileällä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tunti oli tehokas ja tuntui, että opin parin päivän aikana ylipäätään enemmän, kuin yhteensä olen oppinut kahdessa vuodessa! Olisi mahatavaa, jos pääsisi tällaiseen opetukseen säännöllisesti, niin varmaan tuloksiakin alkaisi näkymään. Ja tosiaan, sain paljon noottia sisäohjan käytöstä, sekä myös ulkopohkeen käytöstä yhdistettynä kroppaani, joka jo valmiiksi asettuu sisälle, niin tuloksena ei voi olla mitään muutakuin kaatuminen sisälle. Sitten eikun testailemaan! Laittelen myöhemmin videotakin :)

      Poista
  3. Uskomatonta miten paljon meillä on samoja ongelmia ;D! Tästä vaan opettelemaan niistä pois, ja kokeilen ehdottomasti näitä sun juttuja mitä teit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusin, että ylipäätään Suomalaisilla harrastajilla tuntuu olevan ratsastuksessa aivan omat ongelmansa, mistä sitten lienee johtuvan? Pois oppimiselle pitää antaa aikaa, ja pitäisi olla myös joku joka osaa opettaa ja toistaa asioita riittävän usein, yksin sitä meinaa liian usein lipsua hommista :D Tsemppiä harjoitteluun!

      Poista
    2. Tuli tästä suomalaisten ongelmista mieleen, että minut on ainakin laitettu useammassa paikassa muinoin keventämään ilman jalustimia tai pahimmillaan ilman satulaa - eikö tässä ole oikein hyvät eväät sille polvilla puristamiselle!? En tiedä kuinka yleistä on ollut, mutta muutama eri opettaja on näin laittanut "reidet töihin" ..... Huhhei, jalkatreeni kuuluu salille! :D

      Poista
    3. Samaa olen miettinyt minäkin! Ei kuulu mielestäni ratsastukseen tuollainen hevosta reisillä ja polvilla puristaminen, kun painon pitäisi saada oikeasti sinne alas jalustimille!

      Poista
  4. Tämä oli todella mielenkiintoinen kirjoitus! Tota samaa olen miettinyt että voi miksi niitä oikeita asioita ei voi oppia yhtä nopeasti kuin vääriä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva, että pidit! No niinpä. Toisaalta onhan sitä tässä varmaan koko oman ratsastushistorian aikana oppinut ratsastamaan väärin. Onneksi nämä asiat edes joskus oivaltaa teoriassa, jotta voi alkaa tekemään toisin käytännössä!

      Poista
  5. Oi ihanan ihanaa, Dee on niin komea! :)
    Tän pohjalta taidanki tietää mitä tällä viikolla reenailen ;D .. voi olla kanssaratsastajilla miettimistä jos keventelen kädet ilmassa, sivulla, takana ja humputtelen silmät kiinni.. omaan nimittäin aika hyvin tuon könöttämisen kans..
    Teillä on kyllä ollu niiiin antoisa reissu, että etpä varmaan enempi Hollannin vierailusta ois voinut ottaa irti? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Dee kyllä on!! <3
      Tällaisesta jumpasta saattaa kuule vielä kanssaratasastajatkin innostua! Ja voihan samoja juttuja treenata myös ihan ilman hevostakin. Itselleni tulee ainakin nyt ohjelmaan se, että yritän venytellä joka päivä. Olen jäykkä kuin rautakanki.
      Oli vielä mahatavampi reissu kuin mitä uskalsin odottaa!!! Masentaa olla kotona, mutta ehkäpä tässä pääsee ihan pian uudelleen! ;)

      Poista
  6. Jee! nyt voin niin samaistua :) Me tehtiin viime kerralla valmentajan kanssa ihan samoja juttuja, ja tuo silmät kiinni ratsastaminen on todella silmiä avaava kokemus!! :) Hyvä te, ja sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä osannut kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin sinä. Joo, silmät kiinni ratsastus antoi aivan uusia tunteita ja ajatuksia, kun ei voinut näköaistilla häiritä niitä! Kiitos!! :D

      Poista
  7. Hyvä postaus! Vaikuttaa siltä, että sait elämäsi valmennuksen :D Tosi hyviä kuvia, näkyi kyllä selvä ero istunnassa. Ajattelitko jatkaa tätä esim. centered riding -tunneilla Suomessa? En ole itse niitä ikinä kokeillut, mutta kuullut paljon hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin voi kyllä sanoa!!! En tiedä, varmaan Suomessa jatka vain estevalmennuksissa käymistä ponin kanssa, ja säästän loput rahat, jotta pääsen käymään mahdollisimman pian ottamaan koko viikon oppia Hollannista uudestaan :)

      Poista
  8. Kiitos tästä, erittäin mielenkiintoinen postaus kuvineen kaikkineen! Täällä pyryttää lunta kuin viimeistä päivää, mutta eikös se ole kevään merkki (?)... ;) Hieno reissu ollut sulla, ja vielä hienompi hevonen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin todella keväinen olo laskeutua tänne napapiirille :D Matkalaukut suorastaan aurasivat lunta niitä vetäessä ja itse suti vaan paikoillaan x) Kiva huomata, että tästä jutusta sai näin moni muukin irti jotain! Reissu oli niin hieno ja totta hevonen myös! Kiitos! :)

      Poista
  9. Todella tehokkaalta valmennukselta vaikutti näin kirjoituksen välityksellä! Sain paljon hyviä juttuja taas omaan ratsastukseen, kiitos! Taidan painua tästä maneesia kohti.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valmennus oli niin tehokas, että tuntee olevansa ihan eri ihminen, kuin mitä oli vielä ennen sitä! Hyvä, että löytyi vinkkejä omaankin treenaamiseen! :)

      Poista
  10. Oi vitsi, on sulla kyllä hieno heppa! Kauan se on vielä Hollannissa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!!! Pidän siitä todella paljon itsekin! Deen olisi tarkoitus palata Suomeen toukokuun alkuun mennessä, mutta katsotaan miten tallipaikka-asiat järjestyvät!

      Poista
  11. Samaa piti kysyä kuin edellinen, eli kauan Dee on vielä Hollannissa? Ja itsekin olen Espanjassa päässyt vastaaviin valmennuksiin ja on ihan uskomattoman antoisia. En vain voi käsittää miksei Suomessa voida/osata puuttua asioihin yhtä havainnollistavasti ja perusteellisesti. Minulla ei kukaan ole esimerkiksi Suomessa puuttunut olkapäiden ja kyynerpäiden jännittämiseen, viime kerralla Espanjassa sain kuulla asiasta ja kas kummaa kun alkoi kotonakin ratsastus sujua ihan eritavalla... No mutta oma tieni vie jossain vaiheessa pidemmäksikin aikaa ulkomaille hevosen kanssa, joten jospa sieltä palaisi sitten osaavampana takaisin.
    Onnea teille molemmille Deen kanssa treeneihin ja onnistumisia yhdessä ja erikseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, eli toukokuun alussa toivoisin sen olevan minulla takaisin Suomessa! En ole itsekään saanut koskaan näin hyvää treeniä, missä minut oikeasti laitetaan oikeaan asentoon, eikä vain huudella "hyvä ryhti", "suora selkä" ja "kanna kädet" :D Kiitos paljon, toivottavasti onnistumisia jatkossa tulee yhdessä ja päästään tavoitteisiin!

      Poista
  12. Tosi mielenkiintoinen postaus! Ja vau tota Deetä, on se vaan upee... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit! Dee on kyllä sellainen katseen kääntäjä :)

      Poista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. *huokaus* IPad ja sillä kommentointi...

    Mielenkiintoinen postaus! Onhan tästä treenistä tulossa videota? Sitä olisi kiva nähdä.

    Ja Dee on kyllä komia kun mikä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tiedän tuon iPadin käytön ärsyttävyyden :D Joo video on tulosa, kunhan saan aikaa videoklippien leikkaamiseen! Yritän tällä viikolla saada sen julkaistua :)

      Poista
  15. Ohoh, ihanan havainnollistava ja syväluotaava postaus valmennustunnin kulusta, ja ihanaa ettet yhtään pelkää julkisesti paljastaa omia virheitäsi, vaan koko raadollinen totuus on esillä. Kiitos tästä, tuli hieman pohdittavaa itsellenikin!

    Selän kipeytymisestiä Deellä eri tavalla kuin ponilla voi selittää se, että iso, laadukas hevonen liikkuu laajemmin = rytyyttävämmin, kuin poni. Ja kevennyksestä ilman jalustimia, kun sitä joku tuonne jo kommentoi - nosta jalustimet kaulalle ja kevennä 5-10 minuuttia. Kokeile sen jälkeen istua alas ja miettiä, onko niissä alaräpylöissä tuon jalkaprässin jälkeen voimaa puristaa mitään. Mulla ei ainakaan ole. Ei puristusvoimaa -> rento jalka ja lonkka auki ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En haluaisi keventää ilman jalustimia, koska sen keventämisen en voi toteuttaa mitenkään muuten kuin puristamalla polvia. Minun pitäisi oppia laittamaan painoni rehellisesti jalustimelle, jonka ansiosta monet ongelmat lähtisivät! Tosiaan, tämä ei ole voimalaji, vaan tekniikkalaji :) Täytyisi vaan oppia se tekniikka!

      Kiva, että pidit, yritän tällaisia toteuttaa lisää joskus, ja ei minua oikeastaan jaksa kiinnostaa vaikka ihmiset arvostelisivat ratsastustaitoani tai virheitäni, kun tosiasiassa jokaisella on jotain parantamisen varaa ja kaikki me mennään niin omalla tasolla, ettei siihen ole kenenkään ulkopuolisen varaa puuttuakaan :)

      Poista
  16. ihan upeeta kuinka pikku mörssäri on kehittynyt!!! uskomaton muutos :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se relannut aika paljon kyllä liikkumisessaan, mutta yhtä komea se on kuin aina ennekin :D Hyvä, johdonmukainen hoito arkirutiineissa ja ympäristö tekee ihmeitä!

      Poista
  17. voidaankin yhdessä ottaa osaa jonkin näköiseen istuntakurssiin tai ratsastus pilatekseen kesällä. itse kunkin istunta alkaa pikkuhiljaa mennä suoraansanottuna päin p*rsettä. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinku löytäisi Suomesta oikeasti hyvän istuntatunteja pitävän!!!

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot