lauantai 29. kesäkuuta 2013

Elämän reunalla

Jotkut varmaan jo huomasivatkin, että meitä ei näkynyt tämän päiväisessä Salon startissa...

Saavuimme tallille tänä aamuna joskus ennen puolta seitsämää ja tallissa odotteli pirteä hevonen vaatien ruokaa heti nenän eteen. Ennen auton pakkailua annoin Deelle ison kasan heinää ja lucerne mixiä, kuten se saa joka aamu.
Lähdin pakkailemaan autoa, kaikki oli valmista, varusteet vimpan päälle puhdistettuna, trailerissa heinäverkko valmiina ja kun saatiin traikku kiinni autoon ja lastaussilta avattua, palasin talliin katsomaan tilanteen, missä vaiheessa hevonen oli aamupalansa kanssa.

Karsinalle saavuttua heräsi heti epäilys, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Dee seisoi keskellä karsinaa, eikä enää syönyt. Sitten se meni makuulle, nousi ja meni uudelleen makuulle. Kyllä omassakin vatsassa kirpaisi kovaa. Tajusin, että Deelle on iskenyt ähky.
Pakotin hevosen samantein ylös seisomaan ja lähdin ulos taluttamaan ja ilmoittamaan matkaseuralleni, että Dee on kipeä, starttimme on peruttava.

Deetä oli pidettävä kokoajan liikkeessä, koska se halusi vauhdistakin painua makuulle, joten juoksutusraipan kanssa sitä pakotettiin jatkamaan kävelyä.
Puolitoista tuntia yritettiin saada eläinlääkäreitä kiinni. Oma eläinlääkärimme oli lomalla ja nukkumassa, eikä kuullut puhelinta. Viikistä neuvoivat vain jatkamaan sitkeästi soittelemista, että saisi eläinlääkärin paikalle katsomaan tilanteen ennekuin voi lähteä klinikalle, soitettiin ja jätettiin alueen päivystävälle eläinlääkärille hätäviestiä, josta ei kyllä tähänkään iltaan mennessä koskaan kukaan ottanut takaisin päin yhteyttä (?!)...
Kävelytyksen aikana Dee kakkasi neljät kakat kuitenkin, ja vaikutti aina muutaman minuutin paremmalta, kunnes mahan kouristukset alkoivat uudelleen.

Vihdoin oma eläinlääkärimme soitti takaisin ja tuli siltä sekunnilta tallille. Deelle annettiin suoraan suoneen kipulääkettä ja se letkutettiin, sekä sen peräsuolesta tarkastettiin vähän tilannetta. Suolessa oli kaasua ja myös viitteitä siitä, että paksusuoli on tästä syystä kiertynyt väärään asentoon.
Eläinlääkäri soitti Viikkiin kertoakseen, että lähettäisi meidät matkaan sinne päivystykseen samantein.
Sitten ei muutakuin hevonen traileriin, varmistus siitä, että se nyt kipulääkkeen voimin pysyy siellä pystyssä ja matkaan.



 Viikissä Dee ultrattiin, ja todettiin, että paksusuoli on siirtynyt pernan ja munuaisten väliin. Hevonen letkutettiin uudelleen ja sille asetettu kanyyli lääkkeiden antoa ja nesteytystä varten.
Dee sai mm. sellaista lääkettä, joka pistää pernan supistumaan, jotta paksusuoli mahtuisi itsenäisesti muljahtamaan takaisin paikoilleen.
Dee ei pitänyt yhtään piikityksestä (niinkuin ei koskaan) ja pisti aika paljon hanttiin, mutta kaikki toimenpiteet saatiin lopulta tehtyä ja lääkityksen jälkeen saatiin ohjeeksi juoksuttaa hevosta liinan päässä n. 15 minuuttia, jotta paksusuoli liikkeen ansiosta pääsisi mahdollisesti takaisin paikoilleen.
Puhuttiin myös, että jos tämä ja lääkehoito ei auta, kutsuisi leikkauspöytä.



Yhden aikaan jätimme jo vähän pirteämmän pikku-hevosen klinikalle omaan karsinaan tiputukseen ja lähdimme itse kotiin nukkumaan. Olin jotenkin aivan loppu ja uuvuksissa.

Dee juoksutuksen jälkeen jo silminnähden pirteämmän oloisena.


Viiden aikoihin kävimme katsomassa Deetä. Se oli jo normaali iloinen itsensä ja vähän ehkä tylsistynyt, kun ei ole saanut mitään ruokaa ja tyhjässä karsinassa ei ollut muutakuin tippaletku, joka oli kiinni kanyylissa. Saatiin lupa käyttää sitä kävelyllä ja käveltiinkin sen kanssa reilusti yli puoli tuntia ainakin. Dee oli pirteä, käveli reippaita askelia.
Olin todella huojentunut tässä vaiheessa, kun kaikki näytti jo paremmalta.

Alkuillasta uskalsi jo vähän hymyillä. Maailman tärkein hevonen minulle!

Ulkoilemassa :)


Kaksi rakasta :)


Illalla saimme vielä eläinlääkäriltä puhelun, että hän oli tutkinut Deen uudelleen, ja paksusuoli oli toivotulla tavalla siirtynyt takaisin paikoilleen ja hevonen voi hyvin nyt!
Dee jäi vielä yöksi tarkkailuun. Sille aloitettiin varovaisesti syöttämään heinää, ja sitä seurataan kaiken aikaa, ettei kipuilut ala uudestaan. Aamulla tehdään uusi tarkastus tilanteesta, ja jos kaikki näyttää hyvältä, niin taisimme selvitä säikähdyksellä ja saamme hakea hevosen takaisin kotiin. Ihanaa!

Vaikka nyt kaikki näyttää jo hyvältä, olen silti jotenkin aivan poissa tolalta. Pelkään edelleen pahinta, enkä pysty rentoutumaan. Pelkään, että menetän Deen. Hevosen, joka on ollut viime vuosina yksi suurimmista asioista, jonka voimalla olen itse jaksanut eteenpäin. Itkettää ja pelottaa. Oma vatsa on aivan sekaisin, pyörryttää ja heikottaa. En enää ymmärrä, kuinka paljon paskaa voi elämä lapata yhden ihmisen päälle.

Huomenna toivottavasti kuitenkin saadaan hevonen kotiin. Huomenna myös starttaan Zorro -ponin kanssa Savijärvellä, mikäli tilanne on edelleen hyvä, joten hetkeksi ajatukset saa kanavoitua johonkin muuhun. 

36 kommenttia:

  1. Hyi kamala! Olisipa Dee kunnossa huomenna ja jatkossakin! Elämän pysäyttäviä tilanteita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, en tiedä mitä olisin tehnyt, jos sen olisin menettänyt :(

      Poista
  2. Voi apua! :(( Hyi! Just luin tyyliin tunti sitten teidän eilisestä kisapäivästä ja pidin peukkuja, että tänään olisi mennyt hyvin... Niin sitten tällaista. Voi teitä, ei voi oikeasti tulla näin paljon takapakkia. Mutta onneksi ei tarvinnut leikkaamaan ruveta ja D selvisi täst!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä <3 Olimme tällä kertaa onnekkaita kuitenkin!

      Poista
  3. Teillä on kyllä ollut luvattoman paljon takapakkia! :( Toivottavasti Dee paranee pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä kyllä epäonnea tämän hevosen osaltakin on viime aikoina ollut ehkä vähän liikaa. Mutta ei saa lannistua!

      Poista
  4. Isot isot tsempit ja toivotaan, ettei sairastupa kutsuisi ainakaan pariin vuoteen tämän jälkeen. Jaksamisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon minäkin, alkaa olemaan mitta täysi. Kiitos!

      Poista
  5. VOU O.o Just luin postauksen teidän mukavasta kisapäivästä ja nyt tämä. Miten nopeasti voi tilanne muuttua.. kamalaa. Toivottavasti Dee normalisoituu PIAN! :(

    http://pirinransu.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan hetkessä ne tilanteet muuttuu. En olisi voinut kuvitella tällaista vielä edellisenä päivänä, mutta kaikki on mahdollista :(

      Poista
  6. Tuo on niin kamalaa ja raastavia hetkiä hevosenomistajan elämässä... Toivottavasti tilanne rauhoittuu eikä uusiudu enää - ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, mutta kai tämäkin on hevosenomistajana koettava. Nyt tilanne jo rauhoittunut ja sitä todella toivon, ettei samaan jamaan jouduta enää!

      Poista
  7. Voi ei, ihmettelinkin eilen kun en löytänyt teitä Salon tuloksista ja mietin onko jotain käynyt.. Oikein paljon tsemppiä sinne ja Deelle pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa todella, että kaikki suunnitelmat menivät taas kerran ihan plörinäksi, mutta tätä tämä on. Onneksi hevonen on nyt kunnossa, ehkä me vielä tällä kaudella keretään jotain startata! Kiitos tsempeistä!

      Poista
  8. Toivon sydämestäni, että Dee selviää ja tervehtyy pian ennalleen. Menetin oman nuoren hevoseni 2kk sitten vaikean ähkyn takia, ja pystyn todella eläytyä kokemaasi tunnetilaan. Onneksi tämä tarina päättyi hyviin uutisiin eikä päinvastaisiin kuten minulle kävi :( Kovasti tsemppiä!!!

    VastaaPoista
  9. AUTS! Ihmettelinkin jo paikan päällä mihin olitte häipyneet listoilta ja ajattelin, että kumpa ei olisi sattunut mitään. :( Onneksi tosiaan nyt näyttäisi kääntyvän kaikki parhain päin, mutta ihan kamalan huonoa tuuria on teillä kyllä matkassa. Jos yhtään lohduttaa niin mulla seisoo tallissa toinen erittäin tapaturma-altis nuorikko, jonka kanssa kyllä jokainen päivä ilman haavereita on lottovoitto. Meidän kiva kisamatka Saloon nimittäin eilen päättyi myös yllättäen todella rauhattomaan kuljetukseen kotiin ja loppujen lopuksi keskellä moottoritietä hevonen seisoi trailerissa etupuomin päällä. Onneksi oli kaulapanta ja uusia naruja matkassa ja saatiin se sidottua niin tiiviiksi että loppumatka päästiin ehjänä kotiin. Kotona tosin rikkoutuneen suojan alta paljastui koko matkalta isoja vekkejä. :( Laitumella tuo tosin laukkasi täyttä päätä heti sinne päästyään, että ehkä mekin tuosta selvitään huokaisulla, jälleen kerran... Toivottavasti hyvät uutiset jatkuvat näistä vielä parempiin! -Kirsi

    VastaaPoista
  10. No huh, kyllä teitä koetellaan!! Tsemppiä hirmuisesti, pian on D taas iskussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Dee on sellainen taitselija, että uskon sen todella olevan taas iskussa hyvinkin pian :)

      Poista
  11. Onneksi pääsitte lopulta klinikalle ja asiat kääntyivät parempaa päin! Ymmärrän tuon kun ei voi rentoutua - meillä meinasi käydä vasta synnyttäneelle tammalle huonosti noin kuukausi sitten. Siinä onneksi pelastui ihana tamma ja sitäkin ihanampi varsa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, klinikalle pääsy nopeasti oli meidän pelastus, ja hevosen tila saatiin parannettua näin nopeasti!
      Nuo varsallisten tammojen jutut on aina kurjia, kun siinä on kahden eläimen henki kyseessä samaan aikaa :/

      Poista
  12. Hui kauheeta... Täälläkin oman mahan pohjassa kouristelee, kun tietää miltä toi tilanne tuntuu.
    Toivotan paranemista ja parempaa jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, sitä toivotaan täälläkin kovasti!!!

      Poista
  13. Voi ei teidän epäonnea. Deelle paranemisia ja sinulle isosti voimia ja positiivisia ajatuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, positiivisia ajatuksia todella yritän kaiken aikaa jostain keksiä! Onneksi hevonen on nyt kuitenkin jo normaalissa tilassa!

      Poista
  14. Äh teille on nyt tätä epäonnea tullut :/. No onneks kaikki loppua kohti meni hyvin, jaksamisia teille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, nyt näyttää jo todella hyvältä taas ja ehkä voin huokaista helpotuksesta! Kiitos!

      Poista
  15. Huh! Toivottavasti tämä jää ainutkertaiseksi teidän yhteisellä matkallanne ja tilanne pian taas normaaliksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon itsekin! En ihan heti uudestaan tuollaista päivää haluaisi kokea, mutta minkäs noille voi :/

      Poista
  16. Ihan uskomattoman kökköä tuuria! Deelle pikaiset paranemiset ja sulle valtavat tsempit! Sitkeästi selviätte tästäkin, mutta pahalta tuntuu teidän puolesta =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta :( Yritetään kyllä pysyä sitkeinä ja Dee tuntuu ainakin olevan aika sitkeä kaveri, onneksi!

      Poista
  17. Voi kamala! Hirmuinen tilanne, mutta onneksi selvisitte säikähdyksellä (vaikkakin varmasti isolla säikähdyksellä)! Rapsutuksia toipilaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, sitä kyllä kiittelen, että tämäkin painajaisaamu pääättyi lopulta paremmin päin. Rapsutukset viedään perille :)

      Poista
  18. Huhheijaa! Onneksi Dee selvisi!! Tuo on muuten aikamoista, että Viikkiin ei pääse ilman lähetettä ja päivystävä ell. ei vastaa puhelimeen! Mitä sitten olisi käynyt ilman tuota sun omaa eläinlääkäriä.. Voiskohan siitä tehdä jonkun valituksen/kyselyn miksi soittopyyntöihin ei vastattu ollenkaan.. Pahimmassa tapauksessa tuo olisi voinut viedä hevosen hengen! Kamala tilanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä siinä meinasi hetkellinen epätoivo iskeä, kun ketään ei saa kiinni ja hevosen kunto muuttuu kokoajan huonommaksi!
      Ei huolta, en jätä asiaa siihen, vaan teen valituksen päivystävän eläinlääkärin toiminnasta. Lähetämme myös reilu 30€ puhelinlaskut heille, mitkä kertyivät pelkästään heidän tavoittelemisesta ja ääniviestien jättämisestä. Olen oikeasti todella vihainen tuosta, ja toivottavasti kenenkään eläimen henki ei oikeasti jaktkossa mene sen takia, ettei päivystys toimi. En voi vieläkään uskoa, etteivät he edelleenkään ole mitään yhteyttä ottaneet takaisin päin!

      Poista
  19. Ettei vaan lohjan päivystävä....

    VastaaPoista
  20. Lohduttavaa lukea että Dee parani tästä. Omalla hevosellani nyt tismalleen samanlainen ongelma, paksusuoli siirtynyt painamaan pernaa. Ongelma vain se, ettei lääke ole vielä tehonnut, eli en tiedä vielä joutuuko heppa leikkaukseen...

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot