tiistai 8. lokakuuta 2013

Dee joutuu huomenna klinikalle

En ole asiasta varmaan koskaan kirjoitellut, mutta Deen epäonnen jalka - oikea takajalka - on se jalka, johon se ottaa aina osumaa. Se on ihan pienestä varsasta asti huitonnut takasillaan paljon, eli tässä asiassa se on ollut erittäin tammamainen. Mutta etenkin oikea takajalka tuntuu olevan se notkeampi osapuoli ja arvata saattaa, että tämä jalka on se, joka saa myös eniten osumaa mm. karsinassa.


Osuman johdosta jalka sai joskus puolitoista vuotta sitten murtuman puikkoluuhun. Jalka on myös aina yksivuotiaasta asti turpoillut osumien johdosta välillä. Muistan, kun Dee oli yksi -vuotiaana orilaitumella, ja sen kasvattajat ottivat minuun yhtenä päivänä yhteyttä, että Deen oikea takajalka kerää omituisesti nestettä, että se varmaan kannattaisi käyttää kuvattavana mahdollisen irtopalan varalta. Tein työtä käskettyä, ja kävin Hyvinkäällä kuvauttamassa vuotiaan oripojan jalan. Mitään ei löytynyt, ja kaikki näytti hyvältä.

Sitten Deen jalat on kuvattu läpikotaisin Hollannissa sen ollessa 2,5 -vuotias, jolloin tarvittiin tuoreet kuvat oripäiviä ajatellen. Tuolloinkin se sai urheiluhevoselle puhtaat kuvat, mutta yhdestä jalasta löytyi jotain "varjostumaa", joka on edelleen jäänyt vähän hämärän peittoon, että miksikä tätä varjostumaa oikein epäiltiin.
Jalka on kuitenkin ollut oireeton ja kuiva, se on kestänyt treenaamisen jne.

Nyt pari kuukautta sitten laukkamaastossa Dee pääsi minulta "hiukan" lapasesta, ja mentiin kyllä sellaista haipakkaa muutamia satoja metrejä, kunnes tultiin loivaan mutkaan metsätiellä, missä oli vettä kerääntynyt ja näin ollen kuraa liukastamassa pohjaa mukavasti. Dee kompuroi ja meinasi kaatua, itse lensin selästä täydessä vauhdissa maahan, mutta onneksi ihmeen kaupalla laskeuduin jaloilleen ja sain pidettyä vielä toisella kädellä ohjista kiinni, jotta sain hevosen lopulta pysähtymään.

Tämän reissun jälkeen Deen takajalka on taas alkanut turvottelemaan. Se ei ole lämmin tai muuta, mutta se epämääräisesti on välillä paksumpi ja taas yhtäkkiä kuiva. Turvotusta ei tule säännöllisesti tietynlaisen liikutuksen jälkeen, se saattaa olla siis rankan treenin jälkeläisenä päivänä ihan yhtä hyvin turvonnut kuin kuivakin. Tämän johdosta olen entistä tarkemmin kylmäillyt jalkoja, ja joskus yöksi laitan Deelle lämpöpintelit jalkoihin. Käytän myös pharmacare:n arnika hottia, joka pistää hyvin verenkiertoa liikkeelle. Laitan tätä arnikaa erityisesti usein ennen liikutusta, sillä siitä sanotaan, että se: "Rentouttaa jäykkiä tai kipeitä lihaksia ja niveliä. Vilkastuttaa verenkiertoa lämmittävällä vaikutuksellaan ja soveltuu myös lihasten lämmittämiseen ennen alkuverryttelyä tai kuljetusten jälkeen."

Ajoittain kaikki tuo huolenpito on tuntunut auttavan, mutta sitten taas yllättäen yhden yön jälkeen jalka on turvonnut taas. Mm. viime viikolla laukkamaastotreenin jälkeisenä päivänä jalka oli kuiva, mutta normi sielän treenin jälkeisenä päivänä taas turvonnut. Nyt sitten varasin jälleen ajan kuvauksiin. Haluan, että jalasta otetaan ensiksi röntgenit ja jos mitään ei löydy, niin joko ultrataan tai jopa magneettikuvat. Jokuhan siellä jalassa tuon kaiken aiheuttaa, ja haluan saada sen selville, jotta voin ottaa asian huomioon treenatessa hevosta.


 Tällä hetkelle Dee liikkuu aivan upeasti, jopa paremmin kuin viimeksi heinäkuussa jolloin hehkutin Deen hyvää liikkumista myös paljon! Se on niin voimakkaan oloinen ollut sileän treeneissä, se alkaa hakea mukavasti painoa enemmän takaosalleen, tuntuu notkealta ja erittäin yhteistyöhaluiselta. Olen ollut todella tyytyväinen sen kehitykseen ja liikkumiseen kaikenkaikkiaan nyt viimeisen reilun kuukauden aikana! Eilen hieroin sen kauttaaltaan ja ensimmäistä kertaa ikinä, sen selkäkin tuntuu olevan paljon parempi kuin aikaisemmin. Sehän helposti on vetänyt alaselkää juntturaan, mutta nyt se tuntui todella hyvältä ja hevonen vain nautti koko käsittelystä täysin siemauksin. Vaikea siis kuvitella, että kyseisessä jalassa olisi mitään kovin vakavaa, mutta kyllähän se hieman varjostuttaa ja synkistää omia fiiliksiä, joten nyt vaan härkää sarvista kiinni ja hakemaan selityksiä tuolle oireilulle.

Ja vaikkei mitään löytyisi, niin mielenkiintoista on nähdä tämä puikkoluu, joka eläinlääkärin ulkoisen tutkimuksen mukaan on murtunut jossain vaiheessa. Dee ei ole koskaan ontunut, muutakuin jos sillä on kengityksen jäljiltä vedetty liian paljon kavioista pois tai jos sillä on ollut kaviopaise.

Nyt aika jännittyneenä odottelen huomista, ja sitä minkälaista informaatiota sieltä jalan osalta saadaan. Tiedän sen ainakin, että mitään en voisi enää paremmin tuon hevosen hyvinvoinnin eteen tehdä, ja se on tärkeintä!

14 kommenttia:

  1. Pidän erittäin paljon sun tavasta huolehtia Deestä! Moni ei tekisi mitään, kun hevonen kerran liikkuu hienosti, mutta minäkin olen sitä mieltä, että parempi katsoa kuin katua. :) Tsemppiä reissuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! kyllähän se kirpaisee kuulla totuus, mistä moinen vaiva johtuu, mutta mielummin nyt kuin vasta myöhemmin, kun on jo ehkä mahdollisesti liian myöhäistä.

      Poista
  2. Toivotaan että kaikki on hyvin!:)

    VastaaPoista
  3. Missä tehdään hevosille magneettikuvauksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varmaan käsittänyt tuon magneettikuvauksen väärin, eli siis todennäköisesti ihan perinteisesti jalka ultrataan ja katsotaan sitten tarvitaanko vielä jotain lisätutkimuksia.

      Poista
    2. Anonyymille magneetista kyselijälle, tietääkseni ainakin Hyvinkäälle piti tulla/on tullut magneetti, sitähän kovasti mainostettiin jo Hyvinkään sivuilla mutta jossain vaiheessa magneettia koskevat tiedot poistettiin ja klinikalta oltiin kovin vastahakoisia vastaamaan tiedusteluihin, tiedä sitten onko tullut mutkia matkaan. Seuraavaksi lähimmät magneetit löytyvät sitten Ruotsista.

      Mutta toivottavasti Deen jalassa on kaikki ok! Hyvä päätös tutkituttaa hevonen heti jos jokin alkaa epäilyttää tai vaikuttaa epänormaalilta. Varsinkin kun kyseessä on nuori joka on vasta uransa alussa, tottahan toki sen haluaa hoitaa mahdollisimman hyvin ettei vaiva tule pahempana vastaan myöhemmin. Tsemppiä vielä teille klinikkareissuun :)

      Poista
    3. Virosta löytyy myös magneettikuvausmahdollisuus, jonne lähettivät ainakin vielä vajaa vuosi sitten Hyvinkäältä. :)

      Poista
    4. Tavallisen röntgenin lisäksi hevosille tehdään ainakin Hyvinkäällä myös skintigrafiaa, joka on siis jonkinlainen luun sisäpuolen kuvaus. Sillä saadaan selville asioita joita ei tavallisessa röntgenissä näy.

      Poista
    5. Kiitos kaikille selvennyksistä! Mä tosiaan kuvittelin jo, että saan ihan magneettikuvat ja kaikki ;D

      Poista
  4. Olen käsittänyt että eläimille tehdään magneetti narkoosissa,sillä kuvauksen ajan täytyy olla täysin liikkumatta joten magneettikuvaus hevoselle ei ole mikään pieni toimenpide. Mielenkiinnolla odotan kuka rohkea aloittaa magneettikuvaukset hevosille ensimmäisenä,hienoa on jos se mahdollisuus saadaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen voisi olla ihan hyvä lisä hevostenkin vaivojen tutkimiseen.

      Poista
  5. hei heidi.joo ikävä kuulla asioista jota hevoselle sattuu..varsinkin jalkojen suhteen,mutta toivotaan parasta ja sä olet tehnyt kaikkesi hevosesi eteen.niin se pitää ollaki,jos elämiä otetaa niin ne hoidetaan kanssa:)mulla itsellä on 3 hevosta 14v tamma ent ravuri.ja sen varsa 3v tamma ja 6v ruuna kaikki on ravureita.ja nyt pitäs kevällä saada tämä 3 v radalle ja katsoo mitä tulee.on aika iso kokonen noin 165-167 ei ole pystytty renaan kunnolla ku ei jalat kestä...mun varsa on kanssa pienestä asti kolhinu jalkojaan ja muutenki käynyt läpi huonoa tuuria terveyden suhteen,mutta odotan innolla tuleeko juoksija....vai käveeleekö maaliin nauraa...mutta hyviä päivän jatkoa sulle sinne ja tsemppiä kaikkeen.t.tiandra orivedeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista, ja toivon todella, että saat varsasi radoille! Olen aina ajatellut, että kaikki onnistumiset tuntuu hienommilta, kun kaikkea ei ole saanut niin helposti tai on joutunut kulkemaan vaikeuksien kautta voittoon. :)
      Nostan hattua myös sinulle kommentoijana siinä, että vaikka et googletilin kautta kommentoikaan, niin pystyt silti ihailtavasti anonyymeydestä huolimatta allekirjoittamaan tekstisi loppuun oman nimesi, sillä on mukavampi keskustella eri asioista ihmisten kanssa, joilla on nimi/"kasvot" ja se on myös kohteliasta minua kohtaan. Anonyyminä kirjoittelu kun ei estä sitä nimensä julkaisemista kommentin loppuun, mikä tuppaa unohtumaan hyvin monelta muulta kommentoijalta :)
      Kaikkea hyvää ja tsemppejä myös sinulle sinne hevostesi kanssa!

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot