tiistai 15. lokakuuta 2013

Mennyt viikko ja klinikan tulos


Kauheasti on taas tapahtunut, ja vielä enemmän varmaan on tulossa. Hirveästi on ajatuksia tulevasta, josta on pulpunnut aikamoista haavettakin. En tiedä mitä haluan kirjoittaa ja mitä jättää vielä vähän avoimeksi, mutta ainakin aloitellaan Deen kuulumisilla.

Viime keskiviikkona suuntasin aamuratsastuksen jälkeen Deen kanssa ihan kahdestaan Viikkiin ihmettelemään tuota sen turvottelevaa oikeaa takajalkaa. Hevonen on kuvattu kaksi kertaa kauttaaltaan jo aikaisemmin, mutta nyt keskityttiin pelkästään tähän yhteen raajaan, jotta saataisiin selville mitä se sisältää ja varmistettua sen, ettei tuleva talven kuntotreeni ja hiominen kohti kautta 2014 jää haaveeksi. Sitäpaitsi näin syksyllä on kyllä ihan hyvää aikaa käyttää hevosen perusterveystarkastuksiin aikaa, ja jos jotain hoidettavaa löytyy, niin on koko ensi talvi aikaa tehdä asioille jotain, jolloin ehkä ensi keväänä olisi hevonen täydessä kisavireessä. Ainakin sitä toivon todella :)

Deeltä taivutettiin molemmat takajalat, joista ei saatu reagtiota. Hevonen liikkui hienosti! Pari viikkoa sitten ilmestynyttä pahkuraa kintereen alapuolella säären takana tutkittiin, ja siitä painelemalla pientä kipua hevonen tunsi. Eläinlääkäri totesi kuitenkin pahkuran olevan ihon pinnalla oleva kuhmu, joka ei siis ole kiinni luupinnassa tai jänteissä. Jänteet tuntuivat päällisin puolin todella hyvältä, Dee ei myöskään aristanut vaikka paineltiin kovempaa. Kerroin n. pari vuotta sitten saadusta puikkoluun murtumistiedosta ja halusin ainakin röntgenkuvat ottaa sivulta päin jalkaa, josta näkee uloimman puikkoluun ja poistaa myös mahdollisuuden irtopalasta tuon murtuman myötä sekä sitten lääkärin ehdotuksesta otettiin kintereestä viistosti edestä päin toinen kuva, kun kerroin että mielestäni se on joissain tilanteissa vasempaan kierrokseen vähän epätahdissa ja kerroin oman visioni mitä olin ajatellut, eli oikean etujalan liikerata jää aavistuksen lyhyemmäksi kuin toisen, kun oikea takajalka antaa takaa sen voiman liikkeeseen, mutta joku siellä pistää vastaan, jolloin se ei pääse viemään etujalkaansa loppuun asti. Tilanne oli hyvä nyt, kun hevonen vaikutti olevan sen pienen pahkuran aristusta huolimatta hyvässä kunnossa.


Dee siis rauhoitettiin (huom, antoi pistää todella hienosti - editystä!) ja sitten vain röntgensaliin kuvien ottoon. Sain kyllä erinomaista palvelua hevosta hoitaneelta lääkäriltä, sillä hän selitti ja näytti kuvat oikein tarkasti sentti sentiltä. Yllätyksekseni sain positiivisen tiedon, ettei puikkoluu ole murtunut tai ole koskaan murtunutkaan. Kuvassa näkyi siisti kaunis jalka, ei mitään virhettä tai säröä. Aika rautajalka se on, kyllä se niin kovia osumia on tuolle jalalle tehnyt, että kuva näytti suorastaan epätodelliselta. Sitten kintereestä otetusta kuvasta löytyi mahdollinen selitys mahdolliseen ravin millin hienoon epätahtiin, sillä kintereen pikkunivelessä oli yhdessä kohdassa pientä terävöitymistä, joita kuulemma voi olla ihan varsasta asti hevosella kuin hevosella. Sitä ei voi operoida, kortisonia siihen olisi voinut piikittää, mutta olen niin tätä ainetta vastaan, että en halua ainakaan omaan hevoseeni ihan heppoisin perustein kortisoinia piikittää tai saadaan siitä myöhemmällä iällä sitten ihan omat ongelmat kehitettyä.
Terävän kohdan nähtyäni tuli minulle vähän kuin déjà vu, sillä rupesin miettimään, oliko tuo sama kohta Deellä jo yksivuotiaana, jolloin kävin jalan samoista syistä kuvauttamassa Hyvinkäällä... Täytyy yrittää kaivaa kuvat esiin, minulla on kaikki kuvat tallessa, sekä myös Hollannista otetut röntgenit löytyvät disketiltä, joten on jotain mihin nyt vertailla, jos haluaa vielä ihmetellä.

Terävöityminen ei kuitenkaan aiheuta epämääräistä turvottelua, sen sijaan potkujen ja iskujen myötä jalassa saattaa olla verenkiertohäiriöitä, joten jos vaan jaksaa niin yöksi lämpöpintelit on ihan hyvä vaihtoehto pitääkseen verenkierron edes vähän parempana yön seisoessaan. Aina välillä olenkin kietonut pintelit yöksi, mutta olen aatellut jotain helpompaa, vaivattomampaa ja nopeampaa konstia, etten joudu liikaa muita ihmisiä vaivaamaan tuolla pintelöinnillä... Pahkurat joita aina tulee ja menee jalassa, on niitä osumia, joita se latoo aina millon missäkin - yleensä kuitenkin eniten karsinassa jos ruoka loppuu kesken tai vieruskaveri rupee ärsyttämään riittävästi :D Liikkeessä jalka taas palautuu normaaliksi, ja liikutuksen jälkeen se on aina ihan kuiva.

Nyt on sitten seuraava projekti "pumpuloida" Deen karsinan seinät, eli siis asennetaan sinne sellaista n. 2cm paksuista kumimattoa, joka pikkaisen pehmentää iskuja jatkossa.


Muutoin Deen kuulumisiin kuuluu kevyempää menoa sekä muiden henkilöiden kuljettamista :) Kuvissa Deen selässä on kaverini Janita, joka on aikaisemminkin Deetä aina silloin tällöin ratsastanut, mm. hän oli iso apu minulle Deen nelivuotiskauden alussa, kun oma selkä meni siihen kuntoon, etten pystynyt kunnolla istumaan tai kävelemään. Itse olen ollut nyt viikon sisään kipeänä enemmän tai vähemmän tässä, ja olen yrittänyt ottaa rauhallisesti.

Ehkä isoimman aluevaltauksen Dee on nyt suorittanut, eli "alkeisratsuna" toimimisen :) Avomieheni Timo kapusi ensimmäistä kertaa hevosen selkään, ja monista ehdotuksista huolimatta Timo ei halunnut ratsastaa millään toisella - mahdollisesti rauhallisemmalla - hevosella, vaan jos meinaa kokeilla, niin halusi Deen kyytiin. En tiedä kummasta olisin enemmän ylpeä... ehkä vähän vähän enemmän jopa Deestä, sillä se oli niiiin hienosti ja alun hämmennyksestä huolimatta varovaisesti ja kieli keskellä suuta! Talutin koko ajan Deetä, mutta Timo sai itse ohjailla, sekä hidastaa ja laittaa liikkeelle. Meni kyllä tosi hienosti ja heti ekalla kerralla mentiin kierros tolkulla kevyttä raviakin ihan sujuvasti... jouduttiin lopettaa siihen, kun itse en enää jaksanut meidän isolla kumirouheisella (lue: raskaalla) kentällä juoksennella ympäriinsä :) Ratsastajalla on kuulema tavoitteena vielä tämän vuoden puolella mennä ravia ja laukkaa itsenäisesti ympäri kenttää, että ei mitkään ihan mitättömät suunnitelmat... :D Valitettavasti tästä ratsastuksesta ei ole kuvaa muistona, mutta ensi kerralla pakko näpsästä edes kännykkäkuva - muuten kukaan ei usko tätä...



Eilen pääsin kokeilemaan Deelle erästä ponikoon kiefferin koulupenkkiä ja uskokaa tai älkää se istui sille kuin nenä päähän. Tämä oli myös itselleni mukava istua, koska minulla on niin lyhyet jalat, että monissa satuloissa, etenkin koulusatuloissa siivet ovat aivan liian pitkät, jolloin pohkeeni juuri ja juuri ylettää siiven ylitse. Toivottavasti saamme tämän koulusatulan käyttöön, sillä jo ensimmäisellä kerralla tuntui, että pystyn istunnallani vaikuttamaan ihan uudella tavalla ja pystyin olemaan tehokkaampi istunnalla, kuin mitä tuolla meidän estepenkillä ikinä olen pystynyt olemaan.

Nyt kevyemmän viikon jälkeen Deellä on taas meno päällä ja se on hidas pidätteille, mutta ei lainkaan niin huonon tuntuinen, etteikö sitä saisi herkisteltyä parin seuraavan päivän aikana. Muutoinkin hevonen liikkuu edelleen ihan super hyvin, se on saanut ihan älyttömästi voimaa, ja on tämän ansiosta tehnyt ihan todella hienoja laukannostoja käynnistä sekä muutaman rauhallisen ja lennokkaan laukanvaihdonkin! Ravi sillä parantuu kaikenaikaa, mutta jotenkin etenkin laukkaa saa nykyään ratsastamalla todella paljon liitoa ja voimaa, sekä laukkaan on löytynyt monia eri vaihteita, kun vielä puoli vuotta sitten se mielellään laukkasi samaa pitkää laukkaa, jossa ei ollut mahdollisuuksi säädellä sitä juurikaan.



Kaiken lisäksi Dee on ihan suunnattoman hyvän tuulinen ollut jo pitkään, josta olen todella iloinen. Nykyään melkein poikkeuksetta se hörisee aina, kun tulen tallille sen luokse, tarhasta haettaessa se on nyt pari kertaa tullut ihan laukalla vastaan, hoitaessa se on tuntunut tyytyväiseltä ja muutenkin se vaikuttaa todella elämäniloiselta. Tällaiset asiat on ainakin itselleni tärkeimpiä asioita, kun omistaa eläimiä. Se, että niistä näkee niiden olevan iloisia ja innokkaita tekemään, ja se, että minulle tulee selkeästi sellainen tunne, että ne nauttii minun läsnäolostani, niin sitä parempaa fiilistä en voi itselleni näiden kanssa touhutessa kuvitella! Deen kanssa tuntuu muutenkin ratsastuksessa monet asiat lähteneet kehittymään oikeaan suuntaan ja ollaan löydetty lisää yhteistä säveltä kaikkeen tekemiseen - se tuntuu hienolta!

Kaikenkaikkiaan tällä hetkellä meillä menee mukavasti. Tämän kuluvan viikon aikana otan edellisen viikon hyppytauon jälkeen muutamia hyppyjä kotikentällä, mikäli en saa Antille aikaa varattua. Sunnuntaina menen koko päiväksi HIHS:iin, josta eniten World Cup -osakilpailua odotan eniten, sillä odotan siellä näkeväni Deen äidin Iitan tulevan sulhon H&M Torneschin! Tästä tulevasta varsaprojektista kerron jossain vaiheessa vielä lisää, mutta nyt jääköön edelleen vaan tällaiselle maininnan asteelle :)

kuva: webbsporten.se

Ensi viikolla sitten viimeistään kunnon hyppytreenit ja tarkoitus myös startata taas Eholla, mutta tällä kertaa vain yksi luokka. Vielä arvon metrin ja metrikympin välillä, kumman hyppään - tekisi mieli hypätä se kymppi, kun hevonen tuntuu nyt niin fantastiselta.

8 kommenttia:

  1. Ei voi muuta sanoa kuin että ihanaa, kun kaikki on mallillaan! Tuli oikein hyvä mieli tätä lukiessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ihanaa kun aina elät noin mukana niin meidän iloissa kuin suruissakin!

      Poista
  2. Hyvä idea pehmustaa seinät! Tiedän tapauksen jossa hepalle tuli murtuma kavioluuhun kun potkaisi kovaan seinään! Upea Dee, sillä näyttää olevan hyvä moottori kuvisa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinpä. Eihän se kumipehmuste kaikkea estä, mutta pikkaisen pehmentää iskuja, joten kyllä se kannattaa. Joo Deellä on nyt alkanut moottori takaata toimimaan, minkä huomaa ratsastettavuudessakin, olen tosi iloinen siitä! :)

      Poista
  3. Ihanaa tänne ruudun toisellekkin puolelle kuulla, että teillä on asiat hyvin! Rupesi vallan hymyilyttämään ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja samat sanat sinulle kuin Marjallekin, minulla on muutamia ihania lukijoita, jotka aina jaksavata kommentoida, oli kyse hyvistä tai sitten huonoista uutisista, ja oon tosi otettu niistä, kiitos :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Tällä hetkellä esteillä Jurvasen Antti.

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot