torstai 7. marraskuuta 2013

Deen estetreeni tiistaina 05.11.2013 ja muita viime päivien harjoituksia

Viikonloppuna Dee sai vapaata sen verran, että lauantaina se sai vain tarhailla sillä välin kun itse olin siellä Askolassa irtohypytystapahtumassa ja sunnuntaina meidän tallimestarimme juoksutti hevosen liinan päässä ilman mitään sivuohjia, kun itse jäin sängyn pohjalle kotiin ja totea, että edeltävänä päivänä Askolassa olin saanut kylmää ja olin vilustunut. Oli kuulemma ollut pojalla pikkuisen energiaa ja hetkeen se ei suostunut hiljentämään laukasta raviin... Alkuun oli edellee myös näyttänyt vähän jäykältä askel, mutta muutaman avaavan pukin seurauksena oli vertynyt ja lähtenyt lopulta itsekin venyttämään kaulaa alas ja selkää ylös.

Maanantaina ratsastin flunssan kourissa hevosen läpi ja Dee oli kyllä suorastaan alkuun ihan karmaiseva. Se ei taipunut rehellisesti kumpaankaan suuntaan, painoi heti käynnissä jo kädelle, ei ottanut pidätteitä vastaan ja tuntui niin raskaalta. Päätin, että nyt on todella tarve kunnon jumpalle ja lopetan vasta, kun hevonen on edes yhtään parempi. Paljon siis taivutteluja, myös liikkeen suunnasta pois päin, avoja ja kokeilinpa huvikseni vähän sulun tapaistakin, joka ihme kyllä lähti ainakin oikeeseen suuntaan sekä väistöjä siksakkina kenttää laidasta laitaan. Ravissa samoja juttuja, mutta koska väistöt ovat Deelle vielä ravissa vähän hankalia, niin tein niitä vain muutamia askelia, esimerkiksi kääntämällä lyhyeltä sivulta aikaisemmin pitkälle sivulle, josta sitten jäi väistettävää pari metriä uralle, jonka jälkeen kentän poikki, jossa keskikohdassa siirtyminen ravista käyntiin, pari askelta käyntiä, uudestaan ravi ja suunnan vaihto ja taas toiseen suuntaan. Laukassa annoin sen aluksi laukata isommin eteen todella isolla ympyrällä, otin taas raviin, vaihdoin suuntaa ja isoa laukkaa toiseenkin suuntaan. Otin väliin pitkät välikäynnit, jonka aikana meinasin jo todeta, että en saa hevosta paremmaksi ja enköhän vain tee loppuravit loppukäynteineen ja vie hevosta sisälle talliin. Niin olin aikomassakin tehdä, mutta käyntien jälkeen, kun keräsin taas uudelleen ohjat, Dee lähti kantamaan itseään kevyesti aivan uudella tavalla. Jatkoin siitä sitten työskentelyä vielä vähän aikaan ravissa ja laukassa, kun se kerran selkeästi oli vähän saanut lukkojaan auki ja annoin sen vaan liikkua! Vaikka se ei edelleenkään tuntunut ihan normaalilta itseltään, sain siihen sitten lopulta lähes omasta turhautumisesta huolimatta suunnattoman parannuksen, joten ei tarvinnut lopettaa ihan pettyneenä. Ratsastuksen jälkeen hieroin lämpölinimenttiä alaselän ja ristin alueelle, jota Dee alkuun aristi jonkin verran, mutta ihan parin sekunnin jälkeen se selkeästi rupesi nauttimaan, kun kunnolla suan kanssa pyörittelin alueella linimenttiä iholle. Silti kyllä harmittaa, että selkä on mennyt noin paljon huonommaksi ihan vain yhtäkkiä parissa viikossa. Selkä sillä on kuitenkin ollut äärettömän hyvän tuntuinen aina keväästä kesään ja alku syksyyn asti, vaikka ainahan me ollaan Deen kohdalla näitä selkäjumeja vähän jouduttu ratkomaan. Epäilen, että hevosella saattaisi olla huonosti istuvan satulan ansiosta tullut stressiä liikkuessaan, ja kun se on niin herkkä, niin meillä saattaa olla taas jotain vatsa-/suolistoperäisiä ongelmia... täytyy vähän tutkailla asiaa ja soitella Hollannin suuntaan kysyäkseni neuvoja. He siellä sai kuitenkin Deen niin paljon paremmaksi ja oireettomaksi.

Tiistaina meillä oli sitten Antin estetreeni maneesilla, ja Antti kipusi Deen kyytiin alkutunnista ja kokeili sitä, miltä se nyt tuntuu. Käynnissä Antti kehui vielä, että hevonen on mukavan kevyt kädelle ja taipui nyt hyvin molempiin suuntiin, josta olin iloinen - edellisen päivän jumpasta oli ollut selkeästi apua. Ravissakin hevonen näytti mukavan pehmeältä ja laukkakin oli jo todella jees, mutta se on aina yhä uudelleen ja uudelleen hauska huomata, että Deen kanssa aika harva osaa tehdä normaalia laukannostoa. Laukannostothan ovat olleet hevoselle vähän vaikeaa aina, mutta itse olen sen oppinut, kuinka nosto täytyy suorittaa, jotta se voisi olla pehmeämpi ja sujuva, mutta aina uuden tai vierailevan ratsastajan noustessa selkään kaikki muu saattaa sujua ihan nätisti, mutta laukannostot sitten ovatkin todella vaikeita ja ne nousevat ravista kiihdyttäen viimeistään. Dee myös kuumenee aina nostoja tehdessä, joten jos se menee sellaiseen höselö tilaan, niin siitä on melkein turha yrittää sitä nostoa tehdä, kun se ei keskity enää ollenkaan miten päin jalkansa asettelee... hassu hevonen.
Antti otti muutamia hyppyjä Deen kanssa, ja hevonen oli selkeästi edelleen viime viikkojen tapaan tänään raskaampi ja hitaampi pidätteille, mitä se on parempina päivinä ollut n. kuukausi sitten. Tavallaan lohduttavaa nähdä, että ei se ole helppo hevonen ratsastaa kokeneemmalle ratsastajallekaan, vaan ihan yhtälailla välit käy ahtaaksi, pidätteet ei mene läpi ja hevonen saa riuhtaistua päänviskonnalla kuskin irti penkistä. Se vaan kuumenee hyppytouhuista vähän turhan paljon ja se onkin taitolaji, millä sen saa takaisin rauhoittumaan. Jumissa olevat paikat eivät ainakaan auta asiaa, sillä Deellä on tapana reagoida kaikkeen ahdistavaan ja vaikeaan asiaan juoksemalla alta pois. Ei se kuitenkaan tänään selkeästi ollut taas niin paha kuin viime viikolla tai lähellekään samaa mitä pari viikkoa sitten. Myös muutaman alun kankean hypyn jälkeen hevosella selkeästi taas avautui paikkoja lisää ja hyppy alkoi näyttää lupaavan pyöreältä! Kyllä tämä tästä taas!


Itse kiivetessäni selkään hevonen tuntui edelleen aika vahvalta ja jos yhtään jäin liian hitaaksi itse tai en pysynyt skarrpina, hevonen lähti kiihdyttelemään omia aikojaan. Jouduin kyllä kokoajan tekemään hirveästi hommia, sekä ennen kaikkea muistamaan, etten jää yhtään passiiviseksi kädellä vaan muistan oikeilla hetkillä myös myödätä. Ihan ennen ensimmäistäkään hyppyä Dee meinasi valua kolmen esteen linjalta ulos vasemmalle, jolloin aika voimakkaasti käytin vasenta pohjetta huomauttaakseni sitä, että ei käy, josta ruunapoika ottikin taas normaaliin temperamenttiseen tapaansa pienet kilarit, yritti potkaista sivulle, mutta menettikin tasapainonsa ja melkein kompastui omiin jalkoihinsa - tämä episodi näkyykin videolla heti alussa..

  

Vaikka helppoa ei ollut, niin olin kuitenkin tyytyväinen, että hevonen tuntui taas asteen verran paremmalta kuin viimeksi ja videota nähdessäni yllätyin positiivisesti, että en heilunut yläkroppani kanssa viime viikkoiseen tapaan, vaan sain oman istunnan nyt todella paljon paremmaksi ja vakaammaksi, sekä pidettyä yläkropan pystyssä, myös aika nopeasti hyppyjen jälkeen. Hypyt olivat myös kokoajan parempia ja parempia, ja niissä alkoi olemaan sellaista rentoa ilmaa, eikä vaan nopeita äkäisiä heittäisyjä.

Tänään Deen kanssa otettiin renoilupäivä ja vaan verkkailin sen kanssa ilman satulaa, josta se tuntui pitävän hirmuisesti :) Välillä on hyvä muistaa pitää rennompia päiviä, jolloin ei reenata mitään vakavasti hiki hatussa. Venyttelin myös Deen liikutuksen jälkeen hyvin ensimmäiseksi porkkanoiden avulla kyljet ja selän, sekä sitten käsivoimin jalat, jonka kautta pääsee hevosella myös mukavasti venyttämään selkä, lavat ja lautasetkin. Dee nautti!

Huomenna on luvassa maastoilua ja perjantaina Miljan treenit. Harjoittelut ja vetristelyt siis jatkuvat. Toivon, että saisin hevosen taas yhtä hyväksi mitä se ehti tuossa jo hetken aikaa olemaan. On tämä nuoren hevosen laittaminen yhtä vuoristorataa, ei voi muuta todeta!

8 kommenttia:

  1. Selkeätä kehitystä on kyllä! Tosi mukava kun jaksat nähdä vaivaa ja laitella videoita :)
    Ihana banneri!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanotaan näin, että kehitystä sitten parin viikon takaisen :) Mutta edelleen on vähän turhaa kireyttä ja jännitystä ilmassa, mikä kyllä ilahduttavasti näyttäisi nyt olevan väistymässä pikkuhiljaa. Kiva, että videoista tykätään, kyllä niihin aina tuhraantuu paljon aikaa :)

      Poista
  2. Huh, mitkä hermot sulla on! Mikäli Torsten olisi noin rajusti reagoinut kuin Dee videon alussa, olisi se (ratsastaja) varmasti saanut jäähdytellä hetken vapain ohjin ;)) Mutta hienosti Dee jatkoi treenejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo tuollaiset sinkaukset erilaisissa tilanteissa on niin arkipäivää, että niihin on niin turtunut ja tottunut :D Joo ja yllättävän hyvin se sitten malttoi kuitenkin, vaikka vahvalta se kaikenaikaa tuntuu.

      Poista
  3. Siistiä menoa! Dee on niin laadukkaan näköinen hevonen, ihana!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Saisi vielä sen laadukkuuden kunnolla esiin, niin olisin tosi tyytyväinen, mutta nuorihan se vasta on, että ajan kanssa!

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot