keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hippolan klinikka "Uskalla vaikuttaa" + videota

Nyt on vähän enemmän aikaa kirjoitella tarkemmin ajatuksia sunnuntain klinikasta Ruskeasuolla. Hippolan järjestämä klinikka oli Hippolan järjestämä yhteistyössä Smart Ridersin ja NIKA Equestrianin kanssa.

Sunnuntai päivällä valmistellessani hevosta tapahtumaa varten ehdin jo pariin kertaan miettiä mihin olin lupautunut mukaan... Suurinta päänvaivaa tuottivat letit, sillä hoviletittäjämme ei päässyt paikalle ja yritimme sitten tallilaisten kesken loihtia jotain sykeröitä Deen paksuun ja showsheenista liukkaaseen harjaan - tuloksena ihan hävyttömän näköiset pallurat, joita en todellakaan olisi suostunut jättämään sen päähän. Ei tällaisen esteratsastajan ja estehevosten kanssa aina tekemisissä olevalla henkilöllä ole juurikaan letitysta tarvinnut harjoitella, joten kaikki tällaiset kouluratsastuskemut saavat ylimääräisen kylmän hien otsalle... toisaalta, letitetty hevonen on aina hienommin edustettuna myös estekisoissa, että ehkä sitä voisi ottaa ensi kaudeksi tavoitteeksi, että yrittäisi harjoitella tuon jalon taidon ja aina letittäisi hepan estekisoihinkin :)

Loppujen lopuksi saatiin Hippolan Erika tekemään pikaseen letit Ruskeasuolle saavuttuamme, onneksi olimme ajoissa! Sitten vain hevosen kuntoon laitto, n. 20 min ehdimme kävellä, kunnes pääsimme maneesiin sisään verryttelemään.



Dee oli alusta asti verkatessa erittäin energisen ja jännittyneen oloinen, ja halusin vain ravailla sitä mahdollisimman matalaksi eteen alas, jotta saisin sen rentoutumaan edes vähän. En muista milloin viimeksi se olisi ollut noin jännittyneessä tilassa... ehkä Lappeenrannassa elokuussa...? Sitten muutamat laukannostot ja vähän laukkaa molempiin suuntiin ja alkupuheiden ja -esittelyiden saattelemana meidän ensimmäinen ryhmä "Nuoret hevoset" -saattoi alkaa. Valmentajana meidän ryhmälle oli Karolina Liuksiala ja heti alkuun lähdettiin jatkamaan sitä rentouden ja tasapainon hakemista siirtymisiä tehden ravin sisällä ja ympyröitä sekä 10 metrin voltteja tehden.

Dee kyttäsi yllätyksekseni todella paljon ylhäällä olevaa katsomoa, ihan kuin se ei olisi katsomoita ennen nähnyt... ;) Muitakin hölmöilyjä, ja sinkoiluja se harrasti, mutta laitan kaiken kyllä tuon ylimääräisen pöllöilyenergian piikkiin mitä se on saanut viimeisen viikon aikana keräillä. Näistä hölmöilyistä johtuen vietiin kyllä vähän huomiota pois muista ryhmämme ratsukoista, mutta toisaalta ehkä meidän ongelmien ratkomisen myötä yleisökin sai  itselleen jotain vinkkejä hakemaan rentoutta energisillä hevosilla. Se vaatii itseltään kuitenkin todella paljon istunnan vakautta, oman kropan hallintaa ja oikeanlaista rauhallista apujen käyttöä, joka on kokoajan itsellänikin kehityksen alla. Deen kanssa tällaista olen kuitenkin oppinut kaikista eniten, sillä se on aina ollut hirveän herkkä, mutta toisaalta aika kova, juuri luonteensa puolesta - yksi haastavampia hevosia, mitä olen koskaan ratsastanut.

Dee erittäin jännittyneenä ja mun kierojen ranteiden kanssa - arghh!
Kuva: Susanna Niemi, Kiitos! 

Sain aika paljon samoja neuvoja mitä aina aikaisemminkin muilta valmentajilta, eli oman yläkropan hallinnasta ja ylipäätään istunnalla vaikuttamisesta, minun täytyy yrittää istua tiiviisti vatsalihaksilla tukien kroppaa ja olla kellahtamatta eteenpäin, jolloin vähänkuin houkuttelen hevosta taas karkaamaan alta. Deen kanssa tämä on todella haastavaa, kun se on vähän oppinut siihen, että se saa nykäistyä mut irti satulasta plus se on aina ollut aikamoinen loikkija ja sinkoilija, oman rentouden oppimiseen istuntaan on pitkä tie, kun samalla pitää pystyä pysyä tasapainossa kyydissä. Siirtymisissä mm. ravin sisällä toivottiin myötäämiseen paljon enemmän rauhallisempaa ohjan antamista, etten menetä hevosta aina myötäämisen myötä. En saa siis heittää niin nopeasti kättä eteenpäin ja ohjaa pois vaan siinäkin pitää säilyttää tuntuma suuhun kaikenaikaa ja tukea hevosta lähtemään liikkumaan kohti tuntumaa. Tämä oli todella hyvä neuvo ja sain siitä ahaa -elämyksiä siihen tunteeseen, mitä pitää hakea jatkossa!

 Tässä jo vähän pidemmällä ja rennommalla kaulalla, jolloin askelkin lähtee pidentymään.

Kolmikaarisella uralla sain Deetä vähän enemmän kuuntelemaan ja olenkin viimeaikoina pitänyt mielessä sen, että teen ylipäätään kotitreeneissä paljon kaarevia uria, suunnan vaihdoksia, jotta saan pidettyä hevosen huomion itsessäni ja samalla taas jumpattua sitä notkeammaksi. Tuntui jo hetkittäin, että Dee alkaisi rentoutumaan, kunnes ratsastaessani kohti katsomoa toisella lyhyellä sivulla pari ihmistä juuri sattui nousemaan ja lähtemään liikkeelle heti eturivissä ja Dee teki taas sellaiset sivuttaisliikkeet, ja jonka jälkeen rentouden takas saaminen oli ihan tuskasen vaikeeta, kun se jatkoi vain katsomon kyttäämistä. Ollaan selkeesti treenailtu liikaa ylhäisessä yksinäisyydessä, joten tällainen runsaslukuinen yleisötilaisuus oli meidän harjoitteluun erittäin tervetullutta siedättämisen kannalta! :D

Ravi-laukka -siirtymisistä ei tullut mitään, sillä Deen iso laukka ei oikeasti mahdu ponin ja suomenhevosen kanssa samalle pääty-ympyrälle ja se, että on todella ahdas tila tehdä niitä siirtymisiä ja joutuu väistelemään liikaa muita luo automaattisesti painetta hevoseen. Ympyrällä näitä siirtymisiä on toki todella hyvä tehdä, jos on ympyrällä yksistään, mutta usean nuoren hevosen kanssa samaan aikaan siirtymisien tekeminen samalla ympyrällä on silkka mahdottomuus - ainakin sille ratsukolle, jolla on se isolaukkaisin hevonen. Tässä vaiheessa meidän pakka hajosi ihan totaalisesti ja yhden kerran Dee lähti laukannostossa kiidättämään mua keskelle kenttää, mikä ei ole sen räväkyydestä huolimatta kovin tyypillistä sille. Tuollaisia pyrähdyksiä se on viime kauden aikana tehnyt liian ahtaissa verryttelyolosuhteissa. Sen jälkeen Dee olikin aika hektisessä mielentilassa ja oikeaan kierrokseen en enää edes halunnut lähteä laukkaa nostamaan vaan ja jatkettiin ravaamista ja takaisin rentouden hakemista, kunnes meidän ryhmän osalta aika loppuikin kesken.
Verryttelyn puolella jatkoin vielä ravailua hetken aikaa, ja sain hevosta jo vähän rauhoittumaan, johon olikin hyvä lopettaa.

Parhainta antia sain kuitenkin oman ratsastukseni jälkeen, mm. Sophian ja Zerleonen työskentelystä Nipsu Porthan Broddellin ohjeistuksessa sain hirveästi ajatuksia omaan tekemiseen. Zerleone vaikuttaa todella paljon saman tyyppiseltä hevoselta, mitä Deekin on, eli vähän liiankin nopealta ja vaikeasti rentoutuvalta, jota pitää työskennellä elastisemmaksi.

Nipsun kiivetessä itse toisen hevosen selkään sai vielä lisää ideoita mm. verryttelemiseen ja erilaisten liikkeiden valmistelemiseen. Näistä vinkeistä on todella paljon hyötyä, kun ratsastaa erilaisia hevosia. Mm. se sanoma jäi Nipsulta mieleen, missä hän painotti, että erilaisia hevosia pitää lähestyä eri tavalla, et voi tehdä samoja asioita erilaisten hevosten kanssa ja verryttelyn kulku riippuu paljon hevosesta.
Myös vastalaukkaharjoitusten kehittävästä vaikutuksesta sain jo itselleni ajatuksen, että aloitamme talven aikana harjoittelemaan niitä - alkuun vain loivilla vastalaukkakaarteilla. Vastalaukkaharjoitukset avaavat ristiselkää (mikä Deellä helposti jumittaa) ja se tuo juuri sitä elastisuutta hevoseen. Jatkossa myös Deen kanssa harjoitella enemmän väistöjen ja avojen tekemistä, niiden kautta saan hevosen liikkumista parannettua siksi, kun hevonen joutuu esim. avotaivutuksessa astumaan syvemmälle runkonsa alle.

Nyt onkin aika selkeät ajatukset, mitä tehtäviä harjoitellaan saavuttaakseni paremmin liikkuvan ja rennomman hevosen:
-paljon siirtymisiä AINA ratsastaessa, niin askellajista toiseen, kuin niiden sisälläkin, jonka kautta haetaan lisää vaihteita hevoseen ja sitä rentoutta työskenneltyä
-väistättäviä tehtäviä ja avoja
-vastalaukkatehtäviä
-ja ennen kaikkea oman istunnan parantamista (etenkin yläkroppa ja kädet!), kunnon kohotusta - talven aikana mun on oikeasti aloitettava taas liikkumaan jollain muullakin tavalla, kuin ratsastamalla ja koiraa lenkittämällä!

Vaikka ei nuo suurinkaan osa ole mitään uusia juttuja ja aika itsestään selviä loppujen lopuksi, mutta jostain syystä sitä aina unohtaa sen harjoittelun riittävän monipuolisuuden ja etenkin sen tehokkuuden, jotta saisi joka ratsastuskerralla kehitettyä hevosta vähän paremmaksi.
Tämän klinikan ansiosta sain lisäpontta jatkaa sileän treenejä keskittymällä niihin vielä vähän tarkemmin ja toivon oikeasti joskus Deestäkin, että se liikkuisi rennosti ja oikein hyvin itseään käyttäen ja ratsastajaa kuunnellen. Nyt se on vielä viisi -vuotias, mutta ensi vuonna jo kuusi ja ei aikaakaan, kun nuoren hevosen ajat alkavat olla takanapäin. Aikaisemmin aina on ollut päällimäisenä mielessä se, että se on nuori ja sitä pitää tietyllä tavalla treenata, mutta kohta sen kanssa saa jo tehdä ihan oikeasti enemmän hommia ja vaatia asioita astetta enemmän. Toisaalta tätä blogia plärätessäni taaksepäin olen suunnattoman tyytyväinen tämän vuoden kehitykseen hevosen osalta. Etenkin viime kesänä ja tänä syksynä olen saanut hevosta kehitettyä kymmenen kertaa paremmaksi, mitä se oli Hollannista tullessaan - ja siitäkin huolimatta, että on ollut liian monta sairaslomaa ja taukoa näin lyhyessä ajassa. Täytyy kaikista meidän tämän hetkisistä ongelmista huolimatta olla tyytyväinen!

  

Kaikenkaikkiaan tällainen kouluratsastusklinikka oli ihan huippu hyödyllinen tilaisuus ja varmasti olemme jatkossakin mukana, mikäli vastaavanlaisia järjestetään. Yleisökin tuntui viihtyvän, joten kaikekseltaan ensimmäiseksi tapahtumaksi okein onnistunut. Kiitos klinikan valmentajille Nipsulle ja Karolinalle informatiivisesta paketista, kiitos sponsoroinnista Smart Ridersille. Isoin kiitos Hippolan porukalle ilahduttavasta ja ihailtavasta aktiivisuudesta ja ylipäätään koko meidän tiimille äärettömän ystävällisestä ja hyvästä hengestä - olette mahtavia!!!

12 kommenttia:

  1. Ei showshineä kuulu laittaa harjaan tai kaulalle :o :D Lettejä on sen jälkeen mahdotonta saada tehtyä saatika että ne pysyisivät kunnolla kuljetuksen, parin kisaluokan, tauot ja palkintojenjaot. Harjasta se helposti valahtaa myös (esteillä jopa omien käsien kautta kun harjasta ottaa tukea tai kun kättä vie eteen) kaulalle, jonka jälkeen se on ohjissa, ja sit ei oo pitoa varsinkaan jos hanskoissa tai käsissä on sitä jo valmiiksi.

    Yhtä järkevä ajatus, kuin allekironneen idea kiillottaa saappaat silikonisienellä ennen koulurataa myös sieltä sisäsyrjästä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, enpä ole koskaan kuullut, että olisi jotain asioita mihin sitä kuuluisi ja ei kuuluisi laittaa :D Harjan hoitoon ja leikkaukseen ynm asioihin vaikuttaa se miten haluat sitä harjaa hevosella pitää. Minä olen iät ja ajat Deen jouhiin sheeniä laittanut säilyttääkseni sen runsasjouhisuuden eli jouhet eivät katkeile takkuunnuttuaan, lisäksi en nypi Deen harjaa ikinä, koska ei ole koskaan ajatellut lettejä varten harjaa ohentaa - meillä tuo letitystarve kun on kerran vuodessa luokkaa jos sitäkään. Silti niihin taitava saa tarvittaessa letitettyä siistit letit :D

      Poista
    2. Itseasiassa..:) Showshinea ei kuulu laittaa muualle kun häntään ja harjaan, ja niihin juurikin mainetsemasta syystä (ja ehkä lapaan auttamaan loimen hankaamisen estossa). Ihan peruskauraa mun mielestä ja ihan simppelistä syystä. Millaisen hevosen karva kiiltää? = Hyvinvoivan (sisäisesti) ja hyvin harjatun hevosen. Miksi hevosihmiset sumuttavat hevosensa showshinella? Jotta se näyttäisi (huom. näyttäisi, ulkonäkö pettää) hyvinvoivalta. Sprayaamalla hevosen kiillotusaineella, et huomaakkaan jos hevosesi karva muuttuu kiillottomaksi (vatsahaavan oire) tai tuntuu möhmäiseltä. Ehkä olen vain liian vanhanaikainen, mutta mun mielestä hepan teollinen kiilloittelu on ihan ehdoton nounou. Ja toisaalta, tuttuni voisivat sanoa että hyvähän sun on sanoa, hevoseni kiiltää kun kissan*****t kuutamolla vaikkei sitä ole edes pesty koskaan. Mutta se omaa venäläisen suvun ja rautaisen suoliston :)

      Poista
    3. Itse käytän showshinea juurikin arkisin PELKÄSTÄÄN jouhiin edellä mainitsemastani syystä, en tietääkseni muualle väittänyt sitä spreiailevan... sitten kun lähdemme edustamaan, niin saatan suihkauttaa muutaman suihkauksen muualle kroppaan. Myös valkoisten sukkien pitäminen iltapesun jälkeen puhtaana on helppoa turvekarsinassa vietetyn yön yli, kun suihkauttaa niihin shinea pesun jälkeen, jos seuraavana aamuna kisat. Kyllä hevosen hyvinvointia voi tarkkailla niin monista asioista, että se jos käyttää shampoita tai muita teollisia aineita silloin kun lähdetään edustamaan ei mielestäni peitä sitä hevosen todellista hyvinvointia.

      Poista
  2. Voi että Dee on upea! Videolta hyvin näkee kuinka nopea se on liikkeissään, hyvin pysyt kyydissä :) Muutenkin kiva nähdä kuinka pystyt ratsastamaan rauhallisesti vaikka hevonen on jännittynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jep, sen nopeutta ei pysty edes selittämään ennenkuin on itse istunut kyydissä. Nykyään se on jo paljon rauhallisempi ja maltillisempi äkkiliikkeissään, kuin mitä esimerkiksi vuosi sitten...

      Poista
  3. Onpas hra Dee ollut vallaton :D enpä ole sitä noin jännittyneenä nähnyt ihan hetkeen... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sitä ylienergiaa millä se puhkoo silmiään, revittää sieraimensa ja rikkoo jalkansa arkena ;D Mutta oli siellä siitä huolimatta paljon hyviäkin pätkiä, vaikka ne eivät kauaa kestäneetkään :)

      Poista
  4. Haatetta pukkaaa: http://jennaee.blogspot.fi/2013/12/haaste-hevosenomistajalle.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vaikuttaa kivalta, joten yritän toteuttaa.

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot