sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Oripohdintaa - Tornesch

Tornesch (Lux - Libero H) kuva blup.se

 Kuten olenkin asiaa jo hiukan paljastanut ja sivunnut aikaisemmin, ensi keväänä on edessä taas niin toiveita herättävä uusi projekti. Deen emä Iita (KWPN -tamma Olita NLD (Graham - Apple King xx- Amor) astutetaan minun ja Iitan omistajan toimesta. Toiveena olisi saada kyvykäs tulevaisuuden estehevonen omaan käyttöön ja pienenä toiveena odotetaan tammaa, jotta Iitan sukua olisi jatkamassa jokin täysin estesukuinen jälkeläinen joskus myöhemmin. Iitahan on ensi vuonna 18 -vuotias. Sillä on aikaisempia varsoja viisi ja se on todettava, että mitä vanhemmaksi tamma tulee, sen vaikeampi sitä on saada tiineeksi. Nyt alkaa olemaan viimeiset vuodet, jos tuosta tammasta haluaa varsaa saada.

Olita vuonna 2011

Minulta on kysytty, miksi juuri tämä tamma. Suurin syy tälle on se, että olen ollut ensimmäiseen omaan hevoseeni Deehen äärettömän tyytyväinen! Dee on upeampi eläin, mitä uskalsin ennen sen syntymää edes toivoa. Tottapuhuen kuitenkin nälkä kasvaa syödessä ja hyvin läheltä seuranneena Iita jättää minulle mieleisiä jälkeläisiä - älykkäitä, ei liian suuria, nopeita ja kauniita. Mielestäni Iitalle ei ole vielä kuitenkaan kertaakaan käytetty sille mahdollisimman hyvää oria, mutta nyt syntyneistä erilaisten orien jälkeläisistä saa riittävää osviittaa siihen, mitä kannattaisi lähteä yrittämään.

Tornesch kuva: Grashorn Horses

Suurin syyhän juuri Iitan astuttamiseen on tunnekysymykset, ja varovaisena haaveena on joskus jatkaa pienimuotoista omaa kasvatustyötä, mieluiten tammasta jonka tunnen parhaiten, jonka ominaisuuksista pidän henkilökohtaisesti paljon ja joka on sellainen oman tyylinen - ns. omaan käteen sopiva ratsutamma. Vaikka hevosjalostusta tehdään paljon paperilla faktatiedot pohjana, uskon, että kuitenkin jokaisella kasvattajalla, joka haluaa jalostaa entistä hienompia yksilöitä kulkee loppupeleissä sen sydämen mukaan ja valitsee tammansa sen oikean fiiliksen myötä.
Myös hyvien hevosten saaminen omaan käyttöön on käytännössä mahdotonta, ellei alkuun satsaa itse omiin hyviin hevosiin. Minulla ei ole mahdollista myöskään hankkia valmiita laadukkaita hevosia, ei edes niitä nelivuotiaita, vaan hevoset on melkein lähdettävä tekemään itse ihan alusta alkaen, mikäli haluaa jonain päivänä ratsastaa laadukkailla ratsuilla.
Olen erittäin kiitollinen myös siitä, että olen saanut tutustu oman hevoseni kanssa Iitan omistajaan, jonka kanssa pystytään tekemään yhteistyötä yhdessä, mikä mahdollistaa ylipäätään tällaiset haaveet juuri tämän tamman ympärille!

Tornesch on ollut erittäin vahvoilla orivalintaa miettiessä monesta syystä. Se on yhdistelmästä Lux - Libero H, ja monia Lux -jälkeläisiä nähneenä ne ovat juuri sellaisia omaan makuun energisiä ja kauniita hevosia. "Lux -leiman" näkee aika nopeasti jälkeläisten ulkonäössä, niillä on kauniit piirteet ja Luxista sanotaankin, että se jättää vahvasti jälkeläisiinsä tyyppiään ja liikkeitään. Sillä on useita jalostukseen hyväksyttyjä orijälkeläisiä ja useita kv luokkien hyppääjäjälkeläisiä. Se on myös selkeästi toiminut hyvin emänisänä estehevosjalostuksessa.
Lux itse kilpaili aikanaan esteratsastuksessa aina olympiatasolla asti.

Lux Z (Lord Calando - Ahorn Z) kuva stallionmatch.com

Torneschin emänisä Libero H (Landgraf I - Ronald) on legendaarinen holsteinori. Libero H on ollut yksi vaikutusvaltaisimmista oreista viime vuosikymmeninä niin estehevosjalostuksessa, kuin hevosurheilussakin. Jos Lansinkin ratsastamana ori voitti vasta seitsämän vuotiaana Grand Prixn ensimmäisen kerran. Vuonna 1994 Libero H voitti World Cup finaalin Den Boschissa. Kaikenkaikkiaan orilla on 211 kansainvälistä sijoitusta kilpailu-urallaan, joista voittoja on 51 kappaletta, World Cup osakilpailuvoittoja on 10 ja Grand Prix voittoja yhteensä 12.
Merkittävä osa Libero H:n jälkeläisistä myös kilpailee kansainvälisellä tasolla.

Libero H kuva De Wiemselbach

Torneschin emälinja on tuottanut mm. kansainvälisellä tason estehevoset Lennox ja Pinkfloyd de Maibelle.
Tornesch itse on vaikuttanut jalostuksessa eniten kotimaassaan Ruotsissa, jossa sillä on lähes 400 jälkeläistä. Torneshin ensimmäisten jälkeläisten joukosta on hyväksytty yksi orijälkeläinen Ruotsissa: vuonna 2006 syntynyt SWB-ori Turmalin, joka sekin kilpailee isänsä tapaan Malin Baryardin ratsastamana, joka mm. tänä vuonna on jo startannut kansainvälisiä 140cm ratoja (video alla).


 
Tornesch teki oritestin Ruotsissa vuonna 2004 ja se on hyväksytty SWB ja KWPN kantarkirjoissa. Näin vapaasti suomennettuna vuoden 2004 oritestin tuloksia siitä sanotaan mm. sillä on hyvä moderni tyyppi, käynti puhdasta ja energistä, ravi rytmikästä ja energistä sekä laukka puhdas, rytmikäs, energinen ja notkea. Ori liikkuu hyvin takaa. Laukasta se on saanut numeron 8.
Hypyissä sekä irtona, että ratsastajan kanssa siitä sanottiin, että orilla on suuri kapasiteetti ja nopea reaktiokyky. Se on hypyissään elastinen ja tasapainoinen sekä ori on kaikekseltaan herkkä, yhteistyöhaluinen ja luottavainen.


 
Se mitä itse varsalta haluaisin on korrektia rakennetta, hyvää ratsastettavuutta sekä yhteistyöhalukkuutta, hyvää laukkaa ja suurta hyppykapasiteettia. Enkä pane pahakseni, jos hevonen on kaunis katsella noin muutenkin :) Eiköhän noita kaikkia mainitsemiani asiota jokainen estehevosta hakeva toivokin. Sen lisäksi toivoisin, että varsa ei olisi kovin suurikokoinen ja, että se olisi pienikokoisen naisen ratsastettavissa. Ehkä juuri siihen Torneschissa ihastuinkin, kuinka äärettömän herkältä ja kuuliaiselta hevoselta se vaikuttaa, ja sitä pystyy pienikokoinen nainen ratsastaa ihan peruskuolaimella isoilla radoilla. Kai sitä pitäisi ottaa selvää minkä kokoista jälkeä ori jättää, sillä vaikka Tornesch itse on pieni, 164cm säkäinen, niin suvusta takaa saattaa tulla pienikokoistenkin hevosten kanssa suurta jälkeä. Onneksi Iita itse ei tunnu jättävän mitään ihan jättiläisiä.

Olen toki myös kuullut ylipäätään Lux linjaisista jälkeläisistä, että ne saattavat olla aika kuumia ja reaktiiviisia, mutta jotenkin olen aina enemmän sen tyyppisten hevosten kanssa tullut toimeen, kuin taas isojen, hitaiden ja voimakkaiden hevosten kanssa.
Siitäkin huolimatta, että on paljon nykypäivänä informatiivista tietoa oriiden periyttämisistä, on tämä kasvatustouhu aina aika onnenkauppaa ja voit saada ihan mitä vain, tai olla saamatta mitään. Kaikki on mahdollista, mutta se joka ei koita, ei voita! 



Tässä oli vähän esittelyjä meidän orivaihtoehdosta, joka ei suinkaan ole ainut mielessä pyörivä. Niistä muista voin kirjoitella myöhemmin juttua, mikäli yhtään Iitan omistajan kanssa aletaan muuta suunnittelemaan. Näillä näkymin todella vahvasti kuitenkin näyttäisi siltä, että Torneschilla lähdetään keväällä yrittämään :) On se jännää aikaa, ja riemuitsen jo salaa etukäteen (vaikkei varmasti koskaan ptiäisi näissä hevoshommissa), jos vaikka Iita jäisikin tiineeksi ja terve varsa syntyisi vuonna 2015...! :) En selkeästi saa tarpeeksi yhdestä murheenkryynistä...

Murheenkryynistä puheenollen haluan jakaa vielä pari kuvaa, jotka on ottanut Hanna viime Tampereen kisoista, kiitos Hannalle kuvista!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot