sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Sunnuntain vireät ratsut... :)

Koska olen nyt niin innoissani tästä meidän uudesta maneesiratkaisusta ja siitä, että pääsee viikottain treenaamaan, niin kirjoittelen nyt näitä treenejä innokkaasti myös ylös - toivottavasti niistä on myös iloa jollekin lukijallekin! Ennen kaikkea kirjoittelen näitä ylös siksi, että tällä hetkellä esim. etenkin Deen kanssa on taas menossa kyllä sellaista edistymistä mitkä on syytä kirjata muistiin.

4v. sh-t. "Aapa"

Tänään siis suunnattiin taas maneesille ja tällä kertaa mukaan tuli myös 4 -vuotias suomenhevostamma Aapa, sillä Aapan kanssa on samalla tavalla treeniongelmia jäisen kentän vuoksi. Sen kuntoa ja tasapainoa liikkua ratsastajan kanssa täytyy nostaa sekä parantaa ja mitä useammin päästään liikenteeseen myös muissa askellajeissa, kuin käynnissä niin sen parempi. Tällä hetkellä kun jäätä tuntuu olevan aivan joka puolella, niin maastoilukaan ei onnistu, vaikka sehän olisi parasta kunnon kohotusta itse kullekin.

Deen kanssa aloittelin tänään ensin ja se oli jo huomattavasti rennompi uudessa maneesissa, kuin edeltävänä päivänä. Asiaa helpotti sekin, että maneesissa oli tällä kertaa myös muita hevosia. Videota nyt ei tältä päivältä siltikään saatu ja kuvatkaan eivät suurinosa ihan oikein tänään onnistuneet Dee kohdalla. Treenisuunnitelmaakin tältä päivältä piti vähän supistaa ensiksi jo siksi, että yhden hevosen sijasta piti ehtiä tietyssä ajassa ratsastamaan kaksi, ja sitten se, että maneesissa oli tosiaan muutakin liikennettä, niin ei ihan vapaasti sikin sokin päästy laukkatyötä tekemään, mutta kuitenkin ihan hyviä toistoja siirtymisien kanssa, jotka ovatkin meidän nyt talven aikana oltava erityisesti työn alla.


Siirtymisien kautta Deen kohdalla etenkin haetaan sitä kontrollia, mutta myös voimaa liikkumiseen. Uskon, että osa Deen kiihdyttelemisestä johtuu siitä, että sillä ei ole riittävää voimaa polkea esimerkiksi laukkaa hitaammin. Deellä on iso laukka, sillä on myös pitkät jalat, joita sen on ollut vähän vaikea hallita ja tällöin se korvaa kaiken tällaisen vaikeuden sillä, että se haluaisi liikkua vauhdilla. Jo ihan muutamien toistojen jälkeen Dee tajusi eilisen ja tämän päivän aikana, että vaikka energiaa on kertynyt kevyemmistä jaksoista, niin sen energian voi käyttää muutoinkin, kuinlujaa juoksemiseen. Dee on tehnyt nyt viime viikkoina kun ollaan päästy edes vähän maneesiin harjoittelemaan muutenkin parasta laukkaa mitä koskaan on esittänyt. Siinä ollaan saatu lisää tuntumaa siihen, että se tulee takaisin ja lähtee eteen, palaa taas takaisin ja lähtee eteen ilma, että missään välissä tulee sellaista oloa, että se lähtisi aivan täysin lapasesta.


Näistä kuvista näkee hyvin, miten Dee pystyy jo vähän lyhenemään paremmin laukassa ja polkemaan paremmin runkonsa alle takajaloilla. Samaan aikaan laukan poljentaan tulee enemään aikaa sekä voimaa ja hevonen kevenee kädestä huomattavasti. Näitä pätkiä ei kannata alkuun tehdä liian pitkään, sillä ne on tosi rankkoja ja aina täytyy yrittää muistaa tehdä niitä harkitusti ettei kipeytä hevosta.

Itse yritän näissä siirtymisissä olla paljon enemmän läsnä jalan kanssa. Usein energisesti liikkuvien hevosten kanssa ei uskalla käyttää riittävästi jalkaa, kun ne jo muutenkin menevät niin paljon eteen, että helposti jää siihen kierteeseen, että ottaa liikaa ohjalla ja sitten kun sitä pohjetta yhtäkkiä käyttääkin hevonen "pelästyy" sitä ja reagoi siihen yli paljon. Lisäksi jalkaa käyttämällä saan takaosaa enemmän mukaan laukanpolkemiseen ja näin hevonen kevenee kädestä. Tänään saatiin mm. tästä todella hyviä pätkiä, vaikka välillä Dee meinasikin kuumentua vähän liikaa.Tänään eja eilen erityisen huonoja ovat kyllä olleet laukannostot, Deellä on liikaa energiaa ja se aina odottaa niitä nostoja niin paljon, että kun se vihdoin saa luvan nostoon, niin se ei meinaa pysyä nahoissaan.

Tämä uusi maneesi on osoittautunut aavistuksen haastavaksi nuorelle hevoselle, sillä laidoilla on paljon tavaraa (mm. estetolppia ja muuta estemateriaalia), joita  ne meinaa vähän kytätä. Deen kanssa kävikin tänään pieni "kohtaus", kun se jo monta kertaa rennosti maneesissa ympäri liikkuneena yhtäkkiä kyttäsikin reunasta taas jotain, teki äkkipysähdyksen ja nousi pystyyn... Pystyyn nouseminen on ollut Deen oriaikoinakin äärimmäisen harvoin tapahtuvaa, ja ruuna-aikoina se ei ole moista enää tehnyt, joten tällainen tuli hiukan puun takaa! Tällaisissa tilanteissakin pitää vaan jatkaa eteenpäin, kuin ei olisi mitään tapahtunut, eikä tehdä asiasta liian suurta numeroa. Seuraavalla kierroksella jännän paikan ohitse voi tehdä vähän avotaivutusmaisesti, eli hevosen katse pois päin jännittävästi kohdasta, ettei se pääse punkemaan vastakkaista pohjetta vasten yrittäessään väistää jännää paikkaa ja lopuksi kiittää hevosta, jos se tekee työtä käskettyä. Deen kohdalla sisäkädellä taputus saa sen usein vähän edes relaamaan ja se vähän kuin unohtaa koko episodin sen jälkeen.



Deen kanssa päästyä hyvään lopputulokseen vaihdettiin ratsua hollantilaisesta suomalaiseen :)

Aapa oli myös jännittynyt uudesta maneesista. Vaikka sen reagtio ei olekaan ihan samaa luokkaa kuin Deen kanssa, oli alkuun paljon työstettävää siinä, että sain energiaa täynnä olevan nuoren tamman keskittymään itseeni eikä kaikkeen ympärillä olevaan. Sillä on pikkasen ollut tapana aina ratsastuksen alussa "rykiä" ohjia kädestä ja lähteä sillä tavalla alta juoksemaan, mutta esimerkiksi kotikentällä se rauhoittuu jo ensimmäisen parin minuutin aikana käyntiä työstäessä. Nyt sain ainakin ensimmäiset 15min tehdä ravissa ja käynnissä ympyröitä, taivutuksia ja siirtymisiä molempiin suuntiin ennen kuin tamma alkoi ottaa tasaisesti tuntumaa molemmille ohjille ja ehkä vähän rauhoittumaan.




Päinvastoin kun Deen kanssa saa miettiä, että sen muoto tulisi pyöreämmäksi ja matalammaksi, saa Aapan kanssa miettiä sitä, ettei se lähde ihan luotiviivan taakse ja kellahtamaan nokalleen. Aapa on myös herkkä suustaan, ja jos sinne jää yhtään liikaa pitämään, se kellahtaa heti aivan liian alas. Alas kellahtaminen kertoo juurikin myös siitä, että takapäästä puuttuu vielä voimakas moottori, mutta jos saadaan edes muutama hyvä askel ylempänä rentona, niin se on jo tosi hyvä! Eteenpäin siirtymisissä käynnistä raviin yleensä tulee ne muutamat parhaimmat askeleet, kun ne on niitä hetkiä, jolloin takapää tekee enemmän hommia.

Tässä mennään aivan liian matalana.

 Tässä taas ihan hyviä askelia, muoto parempi, jolloin hevonen ei kulje niin etupainoisena.

Aapan laukka on vielä aika raakaa, mutta ne nostot kertovat siitä minkälaiseksi se aikanaan tulee kehittymään. Nostoissa se on aina äärettömän terävä ja liikahtaa automaattisesti ylämäkeen! Se voima satulan alla aina laukannoston läpi on aika hienon tuntuista!

Sattui yksi hyvä esimerkkikuva laukkanostosta :)


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ratsastan Aapaa pelkästään sileällä oikein hyvällä pohjalla, missä ei tarvitse varoa liukumista tai kovaa pohjaa, joten tänään sain ensimmäistä kertaa kunnolla keskittyä hevosen vahvuuksiin ja heikkouksiin ja niiden korjaamisen yrittämiseen. 
Olen huomannut kyllä jo aikaisemmin, että oikeaan kierrokseen tamma kaatuu todella herkästi sisälle päin, mutta nyt huomasin tämän todella. Vasemmalle se taipuu jo kivasti sisäpohkeesta ja tukeutuu hyvin ulko-ohjalle, mutta oikealle se vain kellahtaa sisälle ja ulko-ohjan tuntumaa on vaikeaa löytää. Tällaiset puolien eritasaisuudet kyllä tasaantuvat ajan mittaa treenien edetessä, mutta oikeaan kierrosta ja esimerkiksi selkeästi heikompaa oikeaa takajalkaa täytyy pikkahiljaa vahvistaa.



Aapa tuntuu olevan hirmuisen älykäs ja nopea oppimaan, että siinä missä Deen kanssa saan tehdä miljoona toistoa eikä ne tunnu menevän sen kupoliin siltikään, niin Aapa pystyy jo muutaman kertauksen jälkeen tekemään pyydetyn! Esimerkiksi väistöt käynnissä on sille ihan lyhyessä ajassa muutaman ratsastuskerran jälkeen selkeytyneet, ja se tekee etenkin vasemmasta pohkeesta oikealle ravissakin jo muutaman tasapainoisen väistävän askeleen. Tästä tammasta tykkään joka ratsastuskerran jälkeen enemmän ja enemmän! :)

6 kommenttia:

  1. ui ihana jytky tuo Aapa ! Komee klippauskii sillä, ai kauhee ku ihastuin toho heppaan :D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hieno ja sama täällä, olen aika myyty! :)

      Poista
  2. Olipa mukavaa huomata uudet postaukset pienen blogipimennon jälkeen ;) Kivaa, että teille löytyi talveksi treenipaikka ja mukava nähdä vaihteeksi toisten ratsujesi touhuja! Peukut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että olet pimennoista huolimatta aina aktiivisesti kommentoimassa! :)

      Poista
  3. Meinasin kuolla tohon klippaukseen.... :D

    VastaaPoista
  4. Ihana Aapa! Varo vaan, kohta sullakin on kasa ihania suokkeja ;)

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot