sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Hanki!

Noni, tätä on odotettu... tai noh, en nyt olisi niin kauheesti itkenyt vaikka lunta ei olisi tänä talvena tullut ollenkaan (tulispa jo kesä)... mutta jos jotain hyvää, niin nyt saadaan kunnon voimaharjoittelut käyntiin hevosten kanssa ja hanki on tosiaan siinä yksi parhaimmista olosuhteista!




 Dee pääsi tänään ohjasajoon kentälle, jossa lumi ei vielä ole kerennyt tamppautumaan hevosten jäljiltä, vaan poika joutui tosissaan hommiin. Samalla ajatuksena oli vähän saada sitä irroteltua selästä, sillä se oli niiden torstain kavalettitreenien jälkeen vetänyt selän aika juntturaan - olisi pitänyt jättää heti ekan kerran jälkeen ne kavaletit sikseen, kun tunsin, että alastuloissa tärähtelee aika ikävästi, vaikka tosissaan vaan ihan pieni kavaletteja mentiinkin. Toisaalta mietin, että selkä saattoi olla nyt vähän enemmän hapoilla siitä, että ollaan otettu vähän "kokoamisen" tapaista laukassa, sillä siinä Dee on nyt yhtäkkiä näyttänyt ja väläytellyt tosi heinoja pätkiä ja jaksanut kantaa aika hidastakin laukkaa jo. Se ei ole sille vielä mikään rutiinijuttu ja lihakset eivät ole vielä kehittyneet tekemään kovin paljon tällaista työskentelyä, joten täytyy olla varovainen jatkossa ettei liikaa innostu, kun tuntuu niin helpolta ja kivalta.




Normaalisti treenatessa yritän kumpaakin kierrosta työstää yhtä paljon, mutta tänään tehtiin enemmän töitä oikeassa kierroksessa, jossa on ollut viimeaikoina taas eniten vaikeuksia. Hevonen ei haluaisi taipua rehellisesti koko kropastaan ja pelkkä asettuminenkin on välillä hankalaa. Sitä täytyy nyt saada vasemmasta kyljestä enemmän auki ja ulkolapa saada mukaan sitä kautta. Myös oikeaan kierrokseen tällä hetkellä laukannostot ovat aavistuksen voimattomampia ja osittain se johtuu omasta toispuoleisuudestani, minulle on vaikeampaa ratsastaa oikeaan kierrokseen kuin vasempaan, josta varmaan tällainen "vinous" onkin alunperin peräisin.






Sen huomaa, kuinka paljon paremmin se jaksaa kantaa itsensä vasemmassa kierroksessa verrattaen oikeaan, joten nyt lähdin ensiksi hakemaan siltä alkuverryttelyjen jälkeen vain pitkää matalaa muotoa. Kun se siihen pikkuhiljaa rentoutui pyysin raa'asti vain yliasetuksen kautta hevosta asettumaan oikealle sisälle päin, välillä vaihtaen asetusta myös ulos päin, jolloin sain kerta kerran jälkeen vähän paremmin ulkolavasta "kiinni" ulko-ohjalla. Kun hevonen alkoi ensimmäisen kerran myödätä niskastaan rehellisesti aloin pyytämään vähän enemmän ravia ja naps, aivan kuin palaset olisivat loksahtaneet paikoilleen tai jokin paikka jummpailun myötä aukesi, sillä lopuksi hevonen liikkui jo tosi kivasti ja sain käteen samanlaisia fiiliksiä, mitä olen nyt saanut vasempaankin.

Hankitreeni on kyllä äärettömän rankkaa, ja Deellä oli alla eiliset hyppytreenit Antilla, joten tätytyy nyt huomenna ottaa palauttavaa pitkällä kävelyllä. Olen nyt sen eilisen ja tämän päivän treenien jälkeen vielä selästä vähän hieronut auki, sekä pitänyt lämpölamppujen alla jonkin aikaa ja tänään se oli jo liikkumisen jälkeen huomattavasti parempi, mitä eilen oli. Huomenna vielä lyhyt käsittely ja availu, niin luulen sen olevan jo tosi hyvä. Pikkaisen rasitusperäiseltä jumilta se nyt vaikuttaa, ja varmasti osittain vielä tuo kentän pohja vielä teki viimeisen silauksen sille, että heitti jumiin - se on niin herkkä kaikelle tuollaiselle.


Eilisissä estetreeneissä tehtiin suhteutettuja välejä maltillisilla korkeuksilla. Dee tosiaan ei hypännyt mitään kovin pyöreitä hyppyjä tuon sen selkänsä takia, ja itselläni meni nyt totaalisesti pata jumiin meidän eriparisiksi venyneiden jalustinhihnojen kanssa, eli en saa enää lainkaan jalustimia samalla korkeudelle, niin se vielä siinä häiritsi, kun tuntui kaiken aikaa että istun ihan vinossa siellä. Ensitöikseen täytyy ostaa uudet. 

Ehkä kaikesta tuosta johtuen tuntui, ettei hevonen ole myöskään ihan ohjan ja pohkeen välissä, se tuntui jopa hetkittäin olevan ihan pohkeen takana, josta johtuen muutamia lähestymisvirheitäkin tuli ja en meinannut löytää rytmiä ollenkaan vaan jäin kikkailemaan jokaiselle esteelle vähän liikaa. Ei treenit ihan penkin allekaan mennyt, Deellä oli kaikesta jumista ja muusta huolimatta ihan hyvä imu esteille ja se tuntui nauttivan hommasta. Ensi viikolla on taas Karin viikonloppukurssi Dumissa, jonne olemme menossa. Katsotaan jos saataisiin vielä Antin treenit alkuviikolle, kun nyt tuolla kentällä ei niin paljon lumen määrän takia pysty normaalia sileän treeniä tekemään. Katsotaan miten ensi viikko lähtee rakentumaan.

2 kommenttia:

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot