perjantai 25. heinäkuuta 2014

Uimisten kautta "kesälomille"

Nyt on aika ottaa itsekin vähän happea ja lähteä hetkeksi maalle jatkamaan siitä mihin eilen illalla Deen kanssa jäätiin, nimittäin uimisesta ja rentoilusta - tulee tarpeeseen, tuntuu ettei tämä stressi ota helpottaakseen välillä yhtään, mutta onneksi jotenkin sitä vaan nykyään osaa ajatella asiat vähän paremmin, kuin pari vuotta sitten. Tarkoitan tällä sitä, että jos vielä viime vuonna olin pienistäkin vastoinkäymisistä aivan hajalla, niin nykyään pystyn jo hetken harmituksen ja ketutuksen jälkeen ajatella, että asioilla on aina jokin tarkoitus ja yleensä kaikki kääntyy parhain päin.



Tänäänhän piti olla Iitan n. 30vrk ultra, mutta se jouduttiin eläinlääkärin menojen vuoksi siirtämään, ja nyt sitten en pääse tätä ultraa näkemään. Pieni pelko tietenkin on kokoajan olemassa, että toivottavasti tamma voidaan edelleen todeta tiineeksi, koska jos näin ei ole, niin melkein tältä vuodelta voikin lyödä pyyhkeen kehään näiden varsotushommien kanssa. Toivottavasti nyt kuitenkin viimeistään maanantain ollaan taas viisaampia ja toivottavasti kaikki on hyvin - se olisi tämän kaiken keskellä se kaikista helpottavin ja mieltä lämmittävin uutinen.



Kuten kuvista siis näkyy, niin Dee pääsi leikkimään vesipetoa :D - viimeisestä varsinaisesta uittoreissusta onkin se vuosi aikaa, mitä nyt käytiin tuossa kuukausi sitten vähän kavioita kastelemassa. Tosin, eipä tuosta mitään oikeasti uimahirmua saa millään, Deen mielestä rantaviiva oli kaikista pelottavin juttu jälleen ja kun lätäkkö oli taas niin iso, ettei oikein ylikään voi hypätä. Vedessä pitää ajoittain juurtua paikoilleen, kuin miettiäkseen: mitä tässä nyt oikein pitäisi tehdä. Hölmö hevonen :)




Ilmoitin meidät mukaan Lappeenrantaan, jossa aijomme hypätä jo perjantain metrin warm up -luokan ennen Racing -päiviä. Metrin korkuudella siksi, että tosissaan haluan Kemiön jälkeen Deelle taas mukavan olon, ja käyttää sen vain tutustumassa nurmeen helpoilla korkeudella. Ei ole syytä käyttää sen energiaa isompiin hyppyihin, mutta uskon, jos Dee saa taas hyvän draivin päälle, niin se vetää koko viikonlopun ihan täysillä, se tuli nähtyä Savonlinnassakin :) Muuten meidän kisaturnee racingien osalta alkaa olla taputeltu. En usko, että finaaliin tulemme enää pääsemään, mutta sanotaan nyt taas se, että tavoitteet on ylitetty tältä kaudelta jo ajat sitten, joten vaikka vähän harmittaa, niin oikeastihan nyt ei pitäisi harmittaa yhtään.




Kisakalenteria kun katselin, mitä voisi ehkä syksyllä miettiä ainakin, ovat Esran aluemestaruudet. Ehkä vielä joku kansallinen startti johonkin väliin. Muuten loppukaudesta käydään varmaan hyvänmielen hyppyjä tekemässä harjoitus- ja seuratason kilpailuissa. Kaikki on vähän auki, mutta nyt täytyy jo tässä vaiheessa alkaa mielessä suunnittelemaan tulevaa talvikauden treeniä (hyi ja hui - siis talvelle :/). Tällä hetkellä kun ajattelen, niin 130cm taso ensi vuodelle heti alkukaudesta olisi jo niin kova juttu, että melkein realistisempaa ja järkevämpääkin olisi vakiinnuttaa 120cm tasolla ratoja ja katsella sitten kauden mittaan, lähteekö starttaamaan sitä 7 -vuotiaiden sarjaa. 120cm pitäisi tuntua yhtä helpolta, kuin mitä 110cm radat ovat tänä vuonna tuntuneet, jotta voisi startata isompaa taas. Toki toivottavasti treenaamaankin päästään nyt tänä talvena eri puhdilla, kun hevonen on saatu terveeksi, toivottavasti pysyy terveenä ja nyt on jo näyttöä siitä, mihin ollaan näinkin vähäisellä valmistautumisella lopulta ylletty.




Eilen ennen uimaan lähtemistä Deessä kyllä näkyi se, että on saanu ottaa vähän iisimmin. Se meinaan veti sellasta rallirodeota pitkin tarhaa, mäkeä ja kalliota ylös alas sujuvasti takajalat välillä suoraan osoittaen taivasta. En jaksa hirvitellä näitä sen tempauksia, kun tuollainen se on aina ollut - se ei oikein jaksa rauhoittua kovin moneksi päiväksi, vaan keksii sitten omaa riehumista treenin tilalle. Mutta kuten arvata saattaa, niin se jo valmiiksi niin ja näin Kemiön kisojen jälkeen oleva oikean etukavion kenkä sitten siinä rytäkässä ilmeisesti löystyi lopulta niin paljon, että se oli meidän uintireissun jälkeen enää vaan toiselta syrjältä nauloilla kiinni. Jouduin siis irrottamaan sen lopullisesti. Huoh! Tänään piti lähteä aikaisin maastoilemaan oikein kunnolla, mutta se stoppasi sitten omaan mahdottomuuteensa. Kengittäjä pääsee lauantaina laittamaan koko hevosen ympäri, joten valitettavasti herra hevonen joutuu vielä (toivottavasti) toistaiseksi pysymään nahoissaan kevyemmällä liikutuksella, sillä sitä ei voi nyt ilman toisen etukavion kenkää laittaa tarhaan ollenkaan. Käyn sitä meidän kentällä vähän liinan päässä pyöräyttelemässä sekä aamulla, että illalla, kun meidän kentän pohja on niin superpehmeä kumirouheensa ansiosta, joten siinä kavio ei pääse pahasti kulumaan ja hevonen päsee toivottavasti liikkumaan puhtaasti varomatta pahemmin kavionpohjaansa.




Dee jatkaa liikkumista ja treenailua Miran kanssa minun poissaollessani, ihanaa, että sain niin hyvän ratsastajan Deelle täksi ajaksi - kiitos äärettömän paljon hänelle jo etukäteen!!!

Nyt sitten tämä blogi hiljentyy hetkeksi ja palailee eloon elokuun puolella!
Hyvää heinäkuun loppua kaikille blogin lukijoille! :)

15 kommenttia:

  1. Onkohan toi hackamore vähän turhan alhaalla... Kuvista päätellen ainakin. Joka tapauskessa ihania kuvia, kateellisena katselin. Josko itsekin saisi hepan vietyä johonkin missä saa (luvan kanssa) uittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu onhan se, ja asia tiedossa :) Meillä vaan ei pysty enempään suitsiin saada reikiä, jotta sais nostettua, pitäisi hankkia koon pienemmät suitset, että hackis asettuis oikein, mutta nyt kun kyse on käytännössä pelkästään hevosen kanssa kävelystä pitkin ohjin, niin en näe asiaa niin haitalliseksi, kun kyseessä on vain tilapäinen ratkaisu, jotta suu saa nyt lepoa. Toivottavasti joskus pääset uittamaan jonnekin hevosta, super mukavaa puuhaa! :)

      Poista
  2. Aivan ihania kuvia! Katselin vain että onko hakkis turhan matalalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo se on vähän liian matalalla, mutta väliaikaisesti ei haittaa, kun kyseessä on vain hölkkäilyä ja pitkin ohjin kävelyä nämä muutamat päivät. :)

      Poista
  3. hienoja kuvia, voi kun olis täälläkin paikka missä vois uittaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää uittaminen on kyllä niin harvinaista herkkua itsellenikin, kiva, että ollaan nyt tallilla jossa lähellä uittomahdollisuus!

      Poista
  4. Upeita kuvia! :) Milloin ne Lappeenrannan kisat on? :)

    VastaaPoista
  5. Laita suupieliin terra poly vet nimistä rasvaa, pari päivää niin takuu varmasti suupielet kiinni :) Meillä ainakin auttanut. Taitaa tosin olla resepti rasva et ell. saapi ainakin. Tais maksaa n. 12e

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä! Toinen mitä oon nyt huomannu, että kun on suupieliä rasvaillu ennen kuolainten suuhun laittoa, niin se pehmentää ihoa niin paljon että herkemmin aukeaa. Aikaisemmin olen laitellut sellaista geeliä suupieliin, niin on liukastanut mutta ei pehmentäny suun ihoa, niin se toimi. Nyt se pääsi loppumaan ja jatkoin pelkällä rasvailulla, niin heti tilanne tämä. Täytyypä kysyä meidän elliltä tuota mainitsemaasi rasvaa ainakin varastoon vastaisuuden varalle :)

      Poista
  6. Ihana vesipeto Dee :D! Ja oikein ihanaa ja rentouttavaa lomaa :)

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot