perjantai 28. elokuuta 2015

Kiitos Kyra

Uusimmassa Hippoksessa Kyra kirjoitti palstallaan ajankohtaisesta aiheesta, joka puhututtaa, ja jonka perusteella ratsastajia tuomitaan suurinpirtein alimpaan helvettiin. Aihe on ollut itselleni todella ahdistava, koska kuten kaikki enemmän blogiani lukevat tiedämme, en saa mitenkään Deetä liikkumaan yhtäkkiä täydellisesti oikein koko kropastaan niin, että se liikkuisi luotiviivan edessä - en sitten mitenkään. Paitsi pakottamalla. Mutta silloinkaan se ei liikkuisi oikein ja olisi enää lainkaan rento. Rentous on se ykkösasia, mihin pyrin ratsastuksessa. Ilman sitä, ei pysty tekemään oikein mitään.

Tästä aiheesta minulle on laitettu erittäin uhkaavastikin kirjoiteltuja viestejä blogin kautta, ja koko tilanne siitä, että olen julkaissut välillä kuvia, jossa sadasosasekunnissa hevonen käy kuolaimen alla, on saanut aikaa pelottavia reaktioita ihmisissä. On tullut tunne, että ihan kuin ihmiset eivät ratsasta hevosessa enää mitään muutakuin sitä päätä. Ei auta, vaikka mitä vastaisit kysymykseen "miksi", koska vastauksia ei kuunnella eikä osata oikeasti ajatella hevosta kokonaisuutena. Ei auta, vaikka kuolaimen alla liikkuvan hevosen kuvan ohessa olisi kymmenen kuvaa siitä, kun se ei liiku kuolaimen alla tai edes peräänannossa. Mm. minua vertaillaan tällähetkellä julkisuudessa esiintyviin ikäviin voimalla ja väkivalloin ratsastaviin ratsastajiin, jotka tietoisesti kovin ottein auheuttavat hevoselle kipua ja ahdistusta. Tuo on jo aika loukkaavaa, etenkin kun minulle hevosen tyytyväisyys, hyvä olo ja rentous on todella tärkeitä asioita. Tässä kohtaa toivon, että ihmiset hetken pysähtyisi miettimään, että onko näillä ratsastustyyleillä oikeasti mitään yhteistä ennen kuin lähtee näin rankasti tuomitsemaan. Ja onko tällä tuomitsemisella enää tarkoitus viedä aidosti eteenpäin hevosen hyvinvointiin liittyvää asiaa vai samalla päästä kiusaamaan/ahdistelemaan/piikittelemään (miten kukakin sen haluaa ottaa) asiaan kuulumattomia ratsastajia, joilla ei ole mitään tekemistä kyseisten "metodien" kanssa. Koska voin kertoa, että ei varmasti ole.

Hevonenhan ei alunperin ole luotu kantamaan selässään ihmistä tai mitään muutakaan taakkaa lainkaan - jo pelkästään se on hevoselle luonnotonta, ihmisen keksimä tapa liikkua paikasta toiseen nopeammin. Tämä on syytä pitää mielessä jokaisen, joka nousee hevosen selkään.  Meidän ratsastajien pitää yrittää opettaa liikkumaan hevosta mahdollisimman oikein, jotta painolasti sen selässä olisi sille itselleen mahdollisimman vähäkuluttavaa. Jokaisesta ratsastuksesta pitää olla kiitollinen hevosellensa/ratsullensa, että se kuuliaisesti ja rehdisti luonnottomuudesta välittämättä kantoi sinut selässään pitkin maita ja mantuja yrittäen ymmärtää kokoajan enemmän, mitä sinä siellä selässä istuva oikein siltä haluat. Siksi ratsastaja on mielestäni vähintäänkin sen velkaa ratsulleensa, että yrittää auttaa sitä löytämään tässä kombinaatiossa mahdollisimman miellyttävä olotila liikkumiseen yhdessä. Ajan kanssa sitä huomaa nuoria hevosia tehdessä, että ne oppivat pitämään ratsastusta mieluisana hommana, ja jo alkavat haluamaan lähteä treeniin - koska se on niiden mielestä kivaa! Ja tähän pisteeseen ei päästä pakottamalla ja aiheuttamalla jatkuvaa kipua.

Mielestäni tuo saavutettu luottamus on se avainjuttu siihen, että hevonen voi henkisesti muutenkin hyvin, on rento ja jonka kautta oikeanlaista kehitystä pystyy tavoittelemaan. Pitää pystyä ottamaan erilaisten hevosten erilaiset luonteet huomioon, toiset on herkempiä, toiset tasaisempia, toiset hitaampia ja toiset nopeampia. Ja tämä on sitä oikeaa hevosmiestaitoa, johon ainakin itse olen aina halunnut pyrkiä.

Palatakseni aiheeseen, mitä Kyra kolumnissaan: "Tuntuma on vaikea sanoin kuvailla" tälläkertaa käsitteli. Oli ihanaa lukea arvostetun ja äärettömän kokeneen ihmisen järkiperäistä ja oikeasti puolueetonta tekstiä aiheesta, jossa nykyään tuntuu olevan ihmiset jakautuneet kahteen ääripäähän - näihin ääripäihin, joihin ihmiset herkästi tänäpäivänä halutaan luokitella radigaalisti. Tuntuu, että tällähetkellä ei ole kauhean hedelmällinen ympäristö muuttaa asioita hevosen kannalta hyvään suuntaan, kun kaikki tappelee ristiin rastiin, vetävät syyttelyihin mukaan henkilöitä, joita ei missään nimessä kuuluisi eläimen kaltoinkohteluun liittää. Mennään metsään tällaisella toiminnalla, ja lopulta se itse aihe ja totuus hämärtyy, jonka puolesta halutaan puhua. Riitelyllä ja syyttelyllä ei koskaan ole muutenkaan kovin hedelmällinen vaikutus missään asiassa. Sekoittaminen myös termejä keskenään tarkoituksenhakuisesti ei ole myöskään kauhean reilu tapa keskustella asioista. Täytyy osata keskustella reilusti - ottaa asioista laidasta laitaan selvää ja katsoa aihetta laaja-alaisesti muutenkin. "Vastapuolen" syyttely ei ole oikea keino saada mitään aikaiseksi. Siksi tämä Kyran kommentti aiheesta tuli oikein hyvään saumaan.

Kaikille ei varmaan Hippos välttämättä tule kotiin, joten otin kuvan aukeamasta, jossa aihetta käsitellään. 


Tekstissä on kohtia, joita haluan nostaa ja korostaa vielä tänne erikseen, koska Kyra kirjoittaa asioista niin, kuten olen itsekin ne ajatellut:

"Mielestäni ei ole niin vaarallista, jos hevonen liikkuu välillä vähän luotiviivan takana. Et voi vain katsoa, missä nenä on, vaan on ajateltava myös runkoa ja sitä, miten takajalat toimivat. Jos hevonen yrittää paeta kuolainta, on ensin pakko saada tuntuma suuhun ja sen jälkeen ratsastettava nenä eteen."

"Hevosista vaikeimpia ratsastaa hyvällä tuntumalla on joutsenkaulainen hevonen, joka tulee helposti niskastaan ylös, työntää alakaulaa ulos ja pakenee kuolaimen taakse."

Eli eikun jatkamaan ratsastuksen opettelemista, johon tuskin yksi ihmiselämä riittää ajaksi oppimaan kaikkea. Toivon, että jatkossakin saa silti tehdä virheitä rauhassa ja oppia niistä - ilman syyttelyä ja tuomitsemista.

26 kommenttia:

  1. Hieno postaus, Heidi!

    Itsekin palstoja (lähinnä hevostalli.net:tiä) seuranneena ihmettelen, kuinka joku kehtaa vetää sinut tai ylipäätänsä kenetkään asiaan kuulumattoman henkilön kaiken maailman roll kur jne. keskusteiluihin. Törkeää! Kuva hämää, se on vain pieni hetki ja jokaisesta varmasti saa epäedustavia kuvia. Kukaan ei ole täydellinen ja kun hevonen on ottanut tavakseen (jännittyessään tai muuten vaan) liikkua luotiviivan takana, ei ongelman korjaus ole mitenkään helppoa saatika lyhyt prosessi!

    Mä en myöskään vaa voi kuvitella sua ihmisenä, joka haluasi hevoselleen pahaa tai tuottaa sille kärsimystä. Tiedän ettet ole sellainen, vaikken sinua tunnekaan. Kirjoituksistasi kuitenkin huokuu asennetta ja analysointia, jonka avulla haluat korjata ratsastustasi ja auttaa hevostasi kulkemaan oikein.

    Kuten Kyrakin totesi "ei ole niin vaarallista, jos hevonen liikkuu välillä vähän luotiviivan takana''. D liikkuu kuitenkin usein paljonkin luotiviivan takana ja tiedän että sen tiedostat ja teet parhaasi ongelman korjaamiseksi :) Onko joku muu käynyt läpiratsastamassa sitä ja onko samaa ongelmaa esiintynyt hänelläkin? Mielenkiinnosta ihan kyselen :)

    Paljon tsemppiä näihin vaikeisiin aikoihin, hevosihmiset ne kyllä osaa olla kavalia! >:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, pitäisi ihnisten ymmärtää katsoa vähän laajemmin asioita, eilä niputtaa kaikkia samaan muottiin. Tuntuu myös, ettei ymmärretä, että ehkä jollain hevosella on oikeasti syynsä siihen miksi ratsastuksellisesti on muodostunut joku tietty tapa tai ongelma. Deen kohdalla sille sen ratsastettavuudelle, jännitykselle ja sitä kautta kuolaimelra ajoittain pakeneminen taakse on ihan seurausta siitä, että sen vatsan kanssa on ollut ongelmia kaksi vuotta. Sillä ei ole merkitystä kuka siellä selässä istuu sen suhteen. Silsi myös itse sen aijon ratsastaa tästä ongelmasta pois nyt, kun se selkeästi uskaltaa käyttää vatsalihaksiaan itsensä kantamiseen. Mutta nämähän on niitä kuuluisia "selityksiä", on kivempaa ajatella, että toi ei osaa ratsastaa ja se on huono ratsastaja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos tässä lajissa haluaa itse oppia ja kehittyä mahdollisimman hyväksi, on asioita ratkottava myös itse. Kuolaimen alle painuminen on itseasiassa aina pahempaa, kun selkään nousee uusi ihminen ja se jännittää sitä. Väkisin ylös nostaminen kädellä aiheuttaa selän kipeytymisen ja hevosen täydellisen lukkoon menemisen, jolloin sitä saa avata viikon putkeen päivittäisellä hieronnalla. Sama reaktio tulee myös, jos väkisin vedät hevosen syvään muotoon, esim. gramaaneilla. Tässä asiassa ei oikoteitä ole, ja tiedän että kehitys vaatii sen ajan mitä vaatii.
      Minulle viivotinta tärkeämpää on se, että hevonen on rento ja kehittyy kokoajan parempaan ja parempaan suuntaan, nyt kun se vihdoin on vatsastaan terve. Kantovoima kehittyy sen myötä ajan kanssa.

      Poista
    2. Joo, oon kyllä ihan samoilla linjoilla sun kanssa ja arvostan paljon asennettasi tähän lajiin ja sen haasteisiin (niin ratsastuksellisesti kuin yleisestikin)! On myös hienoa, että pystyt julkisestikin myöntää omat virheesi ja kirjoittaa tällaisesta aiheesta, joka herättää paljon keskustelua ja puimista hevosihmisten keskuudessa! Sun blogisi on niin ihana, kiitos tästä! ♥ Edelleen tsemppejä sulle näiden perättömiä kirjoittelevien anonyymejen kanssa!

      T. Edellinen Anonyymi

      Poista
    3. Kiitos paljon tsempeistä ja kiva kuulla, että blogia tykätään lukea! :)

      Poista
  2. Hyvä postaus. Silmääni osui itsellenikin nuo muutamat ht.netin keskustelut, jossa kyllä tehtiin todella erikoisia johtopäätöksiä ja vedettiin bloggaajia mukaan aiheeseen, jolla ei ole mitään tekemistä ko. ihmisten kanssa. Tuntuu, että netissä on hirvittävä määrä ihmisiä, joilla ei ole edes mitään halua keskustella todella. Reagoidaan ainoastaan mielipiteisiin, jotka tukevat omaa ajattelua, ja vasta-argumentteja ei edes kuunnella. Semmoinen vastavuoroinen keskustelu, jonka tuloksena voisi syntyä uusia ideoita tai muita oivalluksia, tuntuu olevan netissä todella harvassa. Ihan sama, onko aiheena ratsastus, pakolaiset tai ilmastonmuutos, argumentoidaan rumasti ja mennään henkilökohtaisuuksiin.

    Tsemppiä treeneihin ja anonyymien kanssa taisteluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netissä onkin ne parhaat ratsastajat ja hevosten käsittelijät. Harmi, kun heihin ei koskaan meinaa törmätä realielämässä, olisi oikeasti kiva saada apua heiltä, jotka oikeasti osaavat kaiken niin hyvin! Meilläkin on kotitallilla yli 200 hevosta, siitä voi laskea kuinka paljon ihmisiä tällainen ratsastuskeskus pitää sisällään - sieltä vielä kukaan ei ole tullut minulle kuuluttamaan, että tee näin tai näin, niin naps - hevosesi toimii. Tai ehkä he tosiaan näkevät, että jokainen siellä yrittää kehittyä ja kehittää hevosiaan. Paljon eri hevosten kanssa töitä tekevät ymmärtävät myös, että kaikki hevoset eivät toimi samalla tavalla, ja jokaisella hevosella ja ihmisellä on oma historiansa. Mutta kukaan ei katso läpi sormien (toivottavasti) hevosen väkivaltaista ja aggressiivista kohtelua, ja tällaiseen syyttelyyn ei pidä sivullisia asiaan mitenkään liittyviä ihmisiä liittää.

      Syyttelemällä sivullisia, vastapuolen keskustelijoita jne, ei edesauteta sitä, mikä luulisi olevan yhteisesti tärkeää suurimmalle osalle eläinten kanssa tekevistä: niiden hyvinvointi. Harmi, että huipulla esiintyy räikeitä ylilyöntejä uudestaan ja uudestaan, ne ovat minustakin ihan kauheita kuulla (ja nähdä).

      Kiitos tsempeistä, ja olen päättänyt etten taistele ketään vastaan, vaan teen asioita edelleen jatkossakin niin, kuten itse olen todennut hyväksi. Hevonen kertoo kyllä minulle kaiken aikaa, että missä mennään, mikä hyvin mikä huonosti. Keskustella voin silti edelleen, mutta hyvässä hengessä.

      Poista
  3. Ihanaa että löytyi tälläinen teksti jonka taakse voi jatkossa piiloutua sen sijaan että yrittäisi korjata virheitä.
    Onhan kuluva kausi näyttänyt että opeteltavaa on, ratsastaminen on ikuista uuden oppimista.
    Suosittelen sun ja Deen kommunikaatioongelmaan ammattitulkkia. Hyviä johtajuusharjoitteita saat vaikka Vepsältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata piiloutua mihinkään, vaan yrittää analysoida, oppia virheistään ja tehdä parhaansa - Vepsä voi olla joillekin ihan hyvä vaihtoehto, kannattaa käydä kokeilemassa toimiiko se teille. Sama juttu täällä, vuosi on taas antanut paljon uutta oppia ja taas älyämään, miten paljon on vielä opittavaa - tsemppiä teillekin treeneihin, kyllä se siitä lähtee rullaamaan, kun vaan tarpeeksi jaksaa yrittää ja tehdä töitä! :)

      Poista
    2. Kiitos, mutta tarkoitin kyllä teitä:)
      Kommunikaatio-ongelma.

      Poista
    3. Jotkut ilmeisesti saa kicksejä siitä, että pääsevät nimettömänä jakamaan näkemyksiään ja tekevät omat johtopäätöksensä. Minusta nämä ovat juuri hevosharrastuksen ikävämpiä puolia. Onhan blogi julkinen, mielipiteensä voi esittää, mutta eriasia onkin, miten sen esittää. Rakentavasti ja siten, että se on myös helppo vastaanottaa. Ivallisuus, ironia ja piikittely ei mielestäni kuuluu reiluun urheiluhenkeen, siitähän on myös kyse ratsastuksessa. Tsemppejä kovin blogin pitäjälle ja rohkeutta jatkaa edelleenkin sillä tiellä, minkä olet hyväksi nähnyt itsellesi ja hevosellesi.

      Poista
    4. Mitenkä musta taas tuntuu siltä, että tästä luotiviivan taakse painumisesta ovat pahanilman linnut saaneet itselleen kivan aiheen, jonka voi aina nostaa esiin jos ei mitään omaperäisempää keksi. Harmi että tästä kärpäsestä on kasvanut niin iso härkänen, että sitä on pitänyt puida jo blogin ulkopuolella aika asiattomissa mittasuhteissa... Kukaan ei ole täydellinen, ei ihminen eikä hevonen, ja se sallittakoon kaikille.

      Jätä ilkeilijät omaan arvoonsa ja tsemppiä jatkoon, sun blogisi on mahtava :)

      Poista
    5. Hihi. Kuules Heidi, pyydä nyt ihmeessä sitä ihmemies Vepsää paikalle kertomaan Deelle ettei saa mennä kuolaimen alle... ;D

      Mä en edelleenkään ymmärrä näitä "kovanaamoja" jotka uskaltaa piikitellä anonyymisti kotisohvalta olemattomista asioista... :)

      Poista
    6. Kirsi: Nimenomaan, näkeehän sen näistä kommenteista, että joillekin tällainen toisten piikittely on elämän suola. Ja tämä onkin hevospuolella se ikävin juttu, sosiaaliset taidot ovat monella täysi pyöreä nolla. Kiitos tsempeistä, ja todellakin meinaan jatkaa kuten olen asiat parhaimmaksi nähnyt, koska ne olen myös oikeaksi todennut :)

      Anonyymi: Niinhän se juuri on. Tällä blogilla on viimeisen kahden vuoden aikana ollut tiettyä anonyymiä lukijakuntaa, jotka odottavat hetkiä ja tekstejä, joista pääsee jotain sanomaan - noh, harrastus sekin ;) ei vaan ehkä anna itselleen lopulta niin hyvää fiilistä, kuin se, että lähtisi ulos ja panostaisi sen sijaan vaikka itse omaan hevosharrastukseensa. Kiitos, kiva että pidät blogista! :)

      Noora: Ehdottomasti :D voisi Vepsä vaan kysyä heti alkuun, että onko tämä jokin pilapuhelu tai piilokamera. Täytyy myöntää, että parina viime päivänä on muutamista kommenteista saanut itsekin hyvät naurut, että tavallaan kiitos naamattomille syntymässään nimettä jääneille tästä perjantai-illan viihteestä x)

      Poista
  4. Todella hyvä oli tuo Kyran kirjoitus samoin kuin sinun :) kateelliset jauhaa..;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin, ja ihanaa, että Kyra osaa olla kiihkoilematta turhaan mistään asiasta, vaan lähtee hakemaan järkevällä tavalla asiaan näkökulmaa. Näinhän se valitettavasti on, vaikka kateelliset eivät sitä itse aina myöntäisikään... edes itselleen.

      Poista
  5. ei liity mitenkään tähän postaukseen mutta milloin saadaan kuulla torstin kuulumisia ? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään kävin taas Torstia vartavasten moikkaamassa ja rapsuttelemassa, ja sain näpsästyä muutaman kuvankin siitä, joten eiköhän lähipäivinä tule Torstinkin kuulumisia! :)

      Poista
  6. Hieno teksti jälleen! Näillä huutelijoilla on kyllä sisälukutaidossa (ja kaiketi muissakin asioissa) kehittämisen varaa, sanoithan itsekin heti tekstin alussa, että "en saa mitenkään Deetä liikkumaan yhtäkkiä täydellisesti oikein koko kropastaan niin, että se liikkuisi luotiviivan edessä". Avainsana yhtäkkiä. Totutuista tavoista poisoppiminen kun vie paljon enemmän aikaa, kuin kokonaan uuden asian oppiminen, ja kuolaimen takana kulkeminen on yksi kiperimmistä. Älä siis välitä näistä huutelijoista vaan keskity omaan tekemiseesi, selvästi olet oikeilla raiteilla kun tärkeimpänä on rennosti ja mielellään liikkuva hevonen. :)

    Yleisesti siitä valloillaan olevasta keskusteluun liittyen.. Kauhistelin Aachenin MM-kisoista otettuja kuvia maailman huippuratsastajasta, jolla näytti olevan jonkinlainen painimatsi käynnissä hevosen kanssa, ja hevosen nenä oli etujalkojen välissä... Mikä ikävintä, sama meininki oli valloillaan myös nuorten hevosten MM-kisoissa hieman aiemmin kesällä. Voimalla nenät alas ratsastetut, mekaanisesti ja jännittyneesti liikkuvat hevoset saivat samoja ja parempia pisteitä kuin rennosti ja irtonaisesti vaikkakin nenä ehkä hieman luotiviivan edessä liikkuvat, ilmiselvästi iloiset hevoset. Mitä (koulu)ratsastuksessa nykyään edes haetaan takaa? Nämäkin runtatut ratsut olivat maailman huippujen ratsastamia. Ei voi ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kauhistelin myös samoja kuvia ja videoita. Jotenkin käsittämätöntä, ettei tällaisia asioita saada kilpailu-urheilista pois, joka on kuitenkin se ensimmäinen näyteikkuna koko maailmalle hevosalalle. Tuollainen on häpeäksi kaikille, ja jos haluamme säilyttää hienon lajimme, olisi tällaiset ylilyönnit syytä saada pois kokonaan.
      Samara asian puolestapuhujat voisivat oikeasti keskittyä energiallaan juuri näihin eläinrääkkäystapauksiin, eikä lähteä syyttelemään ketään viatonta harrastajaa netissä - menee muuten pohja koko asialta, kun liitetään ja lähdetään halventamaan ihan asiaan liittymättömiä henkilöitä.

      Poista
  7. Ai että Vepsän oppeihin. Voi voi. Olisi tosi kivaa nähdä kun kaikki tietävät tulisi ratsastaa Deen ;). Tsemppiä Heidi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah, joo, kaikkea sitä saa blogin puolelta kuulla ja lukea :'D

      Poista
  8. Hyvä teksti niin sinulta kuin Kyralta! Hävettää joidenkin anonyymien puolesta, että saavat kaikki anonyyminä lukevat näyttämään samanlaisilta ilkeilijöiltä. Tyhmäkin vähääkään ratsastanut näkee, että ajattelet hevosen liikkumista kokonaisvaltaisesti, hoidat asiat esi.erkillisesti, tiedostat ongelmat ja tartut niihin, ja että Dee ei todellakaan ole helppo luonteensa, eikä toisaalta juuri tuon joutsenkaulaisuutensa takia. Toivottavasti pidät anonyymikommentoinnin muutamista yksilöistä huolimatta.

    Olet tehnyt hyvää tietä ratsastuksessa ja kasvatuksessa, moni voisi ottaa oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän muistaa sen, että anonyymeinäkin kommentoi kuitenkin loppupeleissä pääpiirteittäin fiksut ja asialliset ihmiset ja antaa toisten purkaa oloaan täällä mielummin, kuin ympäri internettiä keskustelupalstoilla :) Onneksi tässä on muutamassa vuodessa alkanut nahka paksuuntua.

      Kiitos paljon kivasta ja tsemppaavasta kommentista!

      Poista
  9. Kyran juttu tuli kyllä todellakin hyvään saumaan, kun aihe on ollut tosi paljon esillä sun blogin kommenteissa. Itse olen täysin samaa mieltä kanssasi ja on hyvä, että sä kävit asian läpi omana postauksenaan. Nyt voit kommentoijille antaa vaikka vain linkin tähän postaukseen sen kummemmin kommentissasi perustelematta. On mun mielestä aika surullista, etteivät ihmiset ymmärrä kuvan olevan vain ehkä sadasosasekunti koko tilanteesta, eikä kuva anna kokonaisvaltaista tilannekatsausta. Ei sitten koskaan.

    Sanoit myös jossakin postauksessa, muistaakseni kommenttipuolella, että haluat jakaa sekä epäonnistuneita, että onnistuneita tilannekuvia. Mielestäni olisi hyvä, että käyttäisit enemmän kuvatekstejä havainnollistamaan, mistä tilanteessa (etenkin niissä, jotka eivät ole niitä "täydellisiä") on kyse ja mitä tapahtui. Tämä selventäisi kokonaiskuvaa meille lukijoille. Lisäksi ainakin mulle kuvat havainnollistavat myös sitä, mitä esimerkiksi kiirjoitat valmennuksista. Siksi olisikin kiva, jos liittäisit (epäonnisempien hetkien) kuvat jollain tapaa tekstiin esimerkiksi kertomalla, miten valmennuksessa ilmenneet ongelmat (jos niitä on) näkyvät kuvasta. Tajusitkohan tästä sekamelskasta yhtään, mitä hain?

    Tykkään sun asenteesta tähän touhuun. Dee ei ole helppo hevonen, ja mun mielestä sulla on tosi hyvä tatsi sen kanssa tekemiseen ja siihen, miten toimia tilanteissa sen kanssa ja kuinka pitää se tyytyväisenä ja tekemisenhaluisena. Se on tuollaisen hevosen kanssa tärkeetä.

    Tsemppiä teille jatkoon! :)

    VastaaPoista
  10. Onpa ikävää kun ryhdytään kommentoimaan ilkeästi jos joku blogissaan kertoo reilusti, että nyt ei suju ja jokin on hankalaa, mutta työn alla kuitenkin. Minusta on mukava lukea blogia, jossa kirjoittaja on ihan rehellisesti tavallinen ihminen, joka yhtä lailla erehtyy ja haluaa oppia erheistään, ihan kuten (ainakin suurin osa) me muutkin tavalliset hevos ihmiset ongelminemme ruudun tälä puolen. Olen kyllästynyt niihin pelkkiin hyviin uutisiin ja ylistysjuttuihin ja täydellisiin kuviin blogeissa. Silloin kun sujuu oikeasti, on kiva lukea, että työ on tuottanut tulosta. Kun on kerrottu myös siitä ei niin sujuvasta ajasta. Uskollettu jopa näyttää sitä kuvin. Se on sitä aitoutta. :)

    Eiköhän jokaisen hevosten kanssa enemmän tai vähemmän touhunneen pitäisi ymmärtää, että matkalla hevosen kanssa on ja tulee
    pulmia, ongelmia eikä kaikki suju kuin stromsössä jatkuvasti. Vaikka asioita korjataan, harjoitellaan, opetellaan uudestaan, parannetaan ja pyritään paremmiksi, niin eihän muutokset tapahdu hetkessä!! Voi kun se kävisikin niin helposti, että tänään uutta oppiva hevonen olisi jo ylihuomenna täydellisen sujuva ja hienosti toimiva toissapäivänä ensi kertaa esitelkyn asian kanssa. Huoh. Toivottavasti ymmärrätte pointtini.

    Jatka sitkeästi tielläsi ja koita kestää noiden kummallisten kommentointien kanssa.

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot