torstai 8. lokakuuta 2015

Parempaan päin :)


Viime torstain jälkeen olen ratsastanut Deen itse. Jo perjantaina kokeilin kaikki mahdolliset asiat, mitkä olivat torstaina niin vaikeita - mm. ne laukannostot ja laukan kokoaminen. Sain jo silloin huokaista helpotuksesta, että laukka nousi normaalisti molempiin suuntiin, myös käynnistä ja pysähdyksistä. Kokoamisessa ei ongelmia. Sen verran mitä sillä on tällä hetkellä voimaa koota laukkaa, se teki todella kivoja pätkiä ja pysyi rentona. En mennyt kauaa, kun ajattelin selkääni säästäväni, ja tunsin itseni super jäykäksi - mutta olin todella tyytyväinen, että hevonen oli suht ookoon tuntuinen, vaikka edeltävänä päivänä se oli ihan pois tolaltaan. Tätä meinaankin sillä, että se on päässyt eteenpäin asioissa, joskus pari vuotta sitten se saattoi olla vielä seuraavat päivät todella vaikea ratsastaa ja hermostunut, nyt se oli suhteellisen rento ja sain sen ratsastuksen aikana todella rauhalliseen mielentilaan. Edellisen päivän hermoilut näkyivät enää enemmänkin vähän hitaina reaktioina apuihin ja sitten muutenkin kiireisyytenä, etenkin ravissa. Plus, että hevonen oli vähän väsyneen oloinen noin ylipäätään muutenkin - oikeaan kierrokseen, jossa sitä edeltävänä päivänä oli yritetty kaikista eniten saada kulkemaan, se oli tosi löysä. Eipä siis senkään vuoksi ollut tarpeen tehdä enempää.

Alla videota perjantailta, itse reilu kuukauden jäljiltä kunnolla Deen satulassa, joten armoa




Perjantain jälkeen oli yksi kävelypäivä ja sunnuntaina helppo ja letkeä ohjasajorupeama, hyvin kevyttä siis. Maanantaina lähdettiin Janitan ja Täplä -ponin kanssa maastolenkille yhdessä ja virtaa oli vähän liikaakin - tämän reissun jälkeen olin kieltämättä vähän jäykkä seuraavana aamuna, koska Dee oli lenkin aikana onnesta soikeana menossa vähän joka ilman suuntaan... Mutta täytyy huomauttaa, että olen nyt ollut sen verran aikaa pois satulasta, mitä lääkäri määräsikin ja nyt sitten tästä eteenpäin täytyy tehdä ja mennä itseään kuunnellen - ja okei, tippua ei saisi. Muutoin tällaista ajoittaista jäykkyyttä lukuunottamatta olen taas hyvää vauhtia elänyt ilman kipulääkkeitä ja etenkin tärkeintä: ilman kipua. Siksi jätetäänkin vielä hyppelyt Antille, nyt ei ole varaa ottaa osumaa vielä - ehkä ensi viikolla sitten ;) *malttamaton*

Tiistaina ratsasti Deen jälleen sileällä, ja se oli aika kiva siitäkin huolimatta, että itse olin hidas ja jäykkä. Mutta yritin olla mahdollisimman paljon häiritsemättä sitä. Tehtiin paljon avoja ja väistöjä käynnissä ja ravissa. Laukassa tehtiin muutamat laukanvaihdot, jotka olivat suht rauhallisia jopa ja laukassa sitten vähän enemmän vielä eteen ja taas kiinni -hommia. Dee oli kivasti kuulolla, vaikka väistöissä ja avoissa sillä välillä meinasi mennä vähän jalat solmuun, kun halusin jumpata sitä paljon niin, että avon jälkeen käännän jo halkaisijalle, siitä väistätän takaisin uralle, jossa voltti ja taas voltilta jatko avoa toiseen suuntaan. Kiva oli nyt huomata, että vaikka jalat meinasi olla hevosella välillä solmussa, se ei silti ottanut kuumaa tästä ollenkaan vaan jaksoi yrittää ja korjata, ja mikä tärkeintä, antoi minun korjata ja vaikuttaa selästä hiiltymättä. Loppua kohden se tuntui tosi vetreältä jo. Instagram -tililläni voi nähdä pikkupätkät alku avoyrityksistä, harmi että puhelimesta loppui akku heti alkujaan, kun tarjolla olisi ollut paljon sujuvampiakin pätkiä, kun pääsimme vauhtiin.

Eilen keskiviikkona saatiin Antti vihdoin puikkoihin ja nyt oli parempi mieli päästää sinne joku muukin selkään, kun oli saanut itse rauhassa rauhoitettua tilanteen ja jännityksen, mikä viime viikolla valtasi hepan mielen. Kerroinkin Antille, että Dee on ollut jännittynyt ja lopulta jopa hankala nyt, kun on ollut niin paljon eri kuskeja viimeisen kuukauden aikana, joten päätettiin heti alkujaan, että pidetään tehtävät helppoina ja pieninä. Nyt oli tarkoitus vaan saada hepalle hyvä mieli ja tuntemaan olonsa todella hyväksi. :)
Antti ratsasti tuona päivänä Deen kyllä niin hyvin! Juuri niin hevosta kuunnellen ja tunnustellen, kuin tuon kanssa täytyy tehdäkin. Alusta asti hän lähti liikkeelle siitä, että hevonen pysyy rentona - ensiksi käynnissä niin pitkään, kunnes hevonen rentoutuu - sitten ravissa niin pitkään, kunnes se rentoutuu ennen kuin nostaa ekat laukat. Ja laukassakin työstettiin niin pitkään, kunnes se oli siinäkin rento ja rauhallinen, sekä odotti. Ajoittain Dee näytti jopa uneliaalta, mikä on vain hyvä juttu - silloin se on super rauhallisessa mielentilassa ja luottaa ratsastajaansa.
Hypyt sujuivat yhtä rauhallisissa merkeissä ja ratsukko sai tehtyä oikein kivan hyvän mielen treenin hevoselle, jossa pääsivät vain kivasti rullailemaan pieniltä esteiltä toiselle. Oli kyllä niin helpottavaa ja ihanaa katseltavaa! Samalla sain taas itselleni ajatuksia siihen, miten saan pidettyä hevosen rennompana myös itseni kanssa!

Alla yksi pieni pätkä Deen ja Antin hypyistä




Treenin jälkeen Dee oli niin tyytyväinen ja rela! Nyt yritän pitää hepan mielen yhtä hyvänä ja tyytyväisenä. Kiitos koutsillemme jälleen kerran - apu on korvaamaton!

12 kommenttia:

  1. Voi vitsi miten hyvän ja rennon näköistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Voi huokaista hetkeksi taas helpotuksesta :)

      Poista
  2. Ihana katsoa videota deestä kun se on noin rento ja hyvän näköinen verrattuna siihen mitä silloin viime viikolla kerroit!

    Kiva ku oot päässy taas satulaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt meno on kuin yö ja päivä viime viikkoon. Niin paljon hevonen voi muuttua, kun stressi valtaa totaalisesti mielen. Ja siinä mielentilassa ei opi mitään...

      Pääsin satulaan, mutta taisin tosiaan olla liian ahne ja nyt on taas otettu selän kanssa takapakkia :( ehkä tämä tästä joskus.

      Poista
  3. Olipa ihanan rennonnäköistä menoa. Dee meni niin tyytyväisenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Kun hevonen on tyytyväinen, omistajakin voi olla tyytyväinen :)

      Poista
  4. Ihanaa! Olipa kivaa luettavaa ja rennon letkeää menoa videolla. Kivaa, että Dee on tyytyväinen ja sinunkin selkäsi kestää päivä päivältä enemmän. Tuli hyvä mieli teidän molempien puolesta.

    Aurinkoista viikonloppua!
    hymyilevin terveisin,
    Maarit L. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanan hyväntuulisesta kommentista! :) Kyllä tämä tästä, vaikka nyt taas pari päivää sitten selkä otti takapakkia. Harmittaa älyttömästi, mutta saan kyllä syyttää tästä täysin omaa malttamattomuuttani!

      Kuitenkin hyvää syksyistä aurinkoista viikonloppu sinullekin! :)

      Poista
  5. Valmentaako Antti Jurvanen sua ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo esteillä valmentaa - hyvä koutsi, suosittelen! :)

      Poista
  6. En tiedä onko joku jo asiaa joskus kysynyt, mutta oletko ikinä ajatellut että Antti hyppäisi radan pari jossakin kisoissa hevosella ? Oletko ajatellut että siitä voisi olla hyötyä niin sulle kun hevosellekkin vai mitä mieltä olet asiasta ? :) Itselle tulee mieleen, että varmasti molemmille olisi hieno juttu ! Sä näkisit ulkopuolisen silmin ja Antti saisi ehkä tuntumaa Deen kisakäyttäytymiseen ja muutaman niin sanotusti "turvallisen" radan Deelle ? :) En todellakaan tarkoita tätä mitenkään pahalla, olet erittäin taitava ja tehnyt hienoa työtä hevosen ehdoilla ! Tsemppiä !! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo olen mä sitä miettinyt viimeisen vuoden aikana, että tekisi varmaan meille molemmille hyvää. Nythän tuntuu siltä, että meillä on enemmänkin molemmilla sellainen päänsisäinen ongelma toisiamme vastaan, kuin mikään muu ongelma. Toinen on sitten tietty se, että tehdään nyt niin pitkään pientä rataa, kunnes tuntuu taas järkevältä nostaa ja pitää vaan tehdä sitä ratarutiinia oikein ahkerasti. Kiitos tsempeistä! :)

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot