tiistai 3. marraskuuta 2015

Maastolenkki Iitan ja Torstin kera

Sunnuntaina n. 5kk ikäinen Torsti pääsi elämänsä ensimmäiselle maastolenkille ja näin myös pihapiiristä vähän pidemmälle tutkimaan uusia maisemia. Tarkoitus oli ottaa kuitenkin erityisesti Iitasta kuvia, kun nyt viimeaikoina kameran huomiosta on enemmän saanut Torsti nauttia. Torsti tosin piti huolen kyllä siitä, että häntä ei unohdeta kuvata, ja suurimmassa osassa kuvista läytyy jokin sen ruumiinosa kuvan reunoilta... :)

Näin hienosti kuljettiin talutuksessa

Torstin kasvu on mielestäni nyt viimeisen kuukauden aikana vähän hidastunut, se ei ole enää lainkaan niin ison näköinen ikäisekseen, mitä se on melkein muuten kokoajan ollut. Ruoka maistuu edelleen ja iltaisin se on nyt jo hyvän aikaan saanut omankin annoksen vähän pellavaa, rypsiä, alfalfaa ja kivennäistä.
Myös vieroitusta on nyt aloiteltu - Torsti nukkuu yöt omassa karsinassa. Päivät se on edelleen äippän ja tarhatätiponi Mimmin kanssa samassa. Torsti on ottanut suhteellisen rauhallisesti tämän eroamisen iltaisin äitin kanssa ja Iita on kuulemma ollut erityisen helpottunut tästä asiasta. Iita on selkeästi aloittanut myös jo vähän itse vieroittamaan varsaansa, sillä se ei päästä edes aina tissille sitä vaan potkaisee tai puraisee varsan pois jaloista. Näin se luontokin hoitaa homman. Iita on kyllä jälleen kerran hoitanut äidin tehtävänsä erittäin hienosti - eipä parempaa tammaa voisi kuvitella olevan.

Maastoreissulla otettuihin kuviin en ole kovin tyytyväinen. Kuvausolosuhteet olivat aika haastavat, ja valoa oli vähän harmaan päivän johdosta. Tulipahan nyt ikuistettua muistoksi silti tämäkin hetki, kun Iita rouva alkaa lähestyä kunnioitettavan 20 vuoden ikää.

Ja edelleen se on yhtä kaunis, kuin nuorempanakin <3


Aina ei voi onnistua näiden kuvienkaan kanssa, ja ehkä viime aikaisten kuvien jälkeen se oma vaatimustaso kuvien kanssa ylipäätään on vähän noussut. Tosiasia vaan on, että meidän kamera ei oikein jaksa pimeillä ilmoilla. Siihen vielä yhdistettyä aika pirtsakka menoillaan oleva tamma ja yksi villi termiitti riehumassa ja häiriköimässä ympärillä, niin eivät odotukset enää kovin suuret olleetkaan :) Värimaailma näissä kuvissa on kuitenkin mielestäni kiva ja kuva kuin kuva, onpahan ikuistettu. Näitäkin on ihana katsella sitten uudelleen vuosien päästä.

8 kommenttia:

  1. Onpas Torsti veikeän värinen tällä hetkellä, varsinkin nassun väritys tuo söpöä ilmeikkyyttä lisää :) Ja nuo päitset, ihan supersöpöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, samaa katselin nyt itsekin. Luulin jo, että se sen väritys olisi ollut siinä, kun varsakarva lähti, muta nyt tuolta alta tunkeutuu lisää mustaa :)

      Poista
  2. Iita on kyllä kaunis ja ihan samannäköinen kun Dee:)❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin <3 Dee on äitinsä poika niin täysin! :)

      Poista
  3. Onko Iita tiineenä tänä vuonna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tiineenä - Torsti jäi sen viimeiseksi varsaksi. Johan se 7 hienoa jälkeläistä on jo jättänytkin!

      Poista
  4. Iita ja D ovat kyllä ihan saman näköisiä! Torsti vaikuttaa kuvienkin välityksellä super kivalta kaverilta, jotenkin niin ystävällinen katse silmissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat, Dee taitaa ollakin Iitan varsoista eniten emäänsä muistuttava. Kun katsoo Iitan silmiä, tuntuu kuin katsoisi Deen silmiä :)
      Ja Torsin silmistä näkyy kyllä juurikin se ystävällisyys mikä siinä on, hyvän tahtoinen touhuaja<3

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot