torstai 14. tammikuuta 2016

Hyvät ja huonot uutiset

Aloitetaan ensiksi niistä huonoista. Kuten jo tuosta aikaisemmasta päivityksestä saattaa jo jotain saadakin irti, niin tylsiä uutisia oman terveyden kanssa jälleen - selkä on ollut eilisestä illasta lähtien läpi yön tosi kipeä. Olen tuntenut jo jonkin aikaa kireyttä lihaksissa ja eilen sitten hypätessäni yhdellä uudella ratsastettavalla nuorella ponilla tunsin yhdessä suuntaa vaihtavalla esteellä tehdyssä hypyssä inhottavan kiertoliikkeen selässä ja tunteen "auts". Jatkoin loppuun ja unohdin koko asian oikeastaan siinä. Se oli vain hetkittäinen ikävä tunne alaselässä. Kotiin päin lähtiessä ajamaan alkoi tuntua selässä pientä painetta ja sitten autosta ylösnoustessa kipua. Kotona selän kevyttä hierontaa ja burana600 naamaan ja sen voimalla toivoen kivuttomia yöunia. Toive ei mennyt perille asti, kun heräsin aamuyöllä kipuiluihin. Kun kivut eivät helpottuneet liikkuessa, ei tosin pahentuneetkaan, tein päätöksen - nyt sitten jäihin taas hetkeksi kaikki ja ainakin loppuviikko levätessä. Kävin järkevänä heti lääkärissä, ja lääkäri oli tällä kertaa sitä mieltä, että nyt on kyse lihasvauriosta ja sain ihan hyvät kipulääkkeet helpottamaan olotilaa.

Tänään ja huomenna piti olla Ratsastuskeskus Ainossa Pantsun valmennukset, joita olen odottanut ihan kauheasti, koska Dee on ollut jotenkin niin rento ja hyvän tuulinen pitkään (=vatsa on pysynyt hyvänä, vaikka vatsan kutoa ylläpitävää Ekygardiakaan emme ole syöttäneet nyt kuukauteen) ja tätä kautta toiminut mielettömän hyvin! Tuntuu, että meillä on alkanut homma edistymään ihan eri tasolle, kuin koskaan. Ja se on ihan mahtava tunne ollut. On ollut tosi mieltä nostattavat fiilikset tulevaa kisakautta sujuvien treenien ja onnistumisien jälkeen. Dee on ollut huippu ratsastaa ja kauhean halukas tekemään kokoajan kaiken mitä pyytää. Se on ihana tunne se! Ajattelin, että jos nämä Pantsun treenit sujuvat niinkuin pitää, niin olisimme startanneet Ainossa jonkun helpon luokan nyt tammikuussa. Selkä kuitenkin laitoti taas asioiden tärkeysjärjestystä uuteen uskoon, ja täytyy nyt toistaiseksi ottaa taas rauhallisesti ja toivoa, että tällä kertaa tämä on vain nopeasti ohi menevää.

Osittain selän jumiutumisen on tehnyt osaksi se, että fyysisesti rankan päivätyön lisäksi olen viime aikoina joinain päivinä ratsastanut jopa 3-4 hevosta per päivä. Fyysistä uurtamista on ollut monena päivänä ihan aamu viidestä-kuudesta ilta yhdeksään asti, toki välillä pitäen ruokataukoja jne. Eli kiirettä on pitänyt ja treeniä saanut tehdä pitkästä aikaa oikein kunnolla - johon kroppa ei ole selkeästi päässyt vielä oikein mukaan. Ja nämä ratsastettavat ovatkin ne hyvät uutiset. Hevosrintamalle on nyt tullut pidempiaikaisia projetkeja kaksi kappaletta viimeisen kahden kuukauden aikana, joista olen kyllä hirmuisen onnellinen ja kiitollinen!


Toinen näistä projekteista on 10 -vuotiaaksi tuleva todella hieno FWB tamma Solbackas Miracle (Centimor - Michelangelo - Amor), joka on iästään huolimatta ihan äärettömän raaka, voimaton ja vähän tehty, monet asiat on saanut aloittaa miinuksen puolelta tässä viimeisen kuukauden aikana, jonka takia sen kanssa on ollut vähän hankaluuksia omistajallakin. Tarkoitus olisi siis ratkoa näitä juttuja, ja saada hevosen ratsastettavuutta paremmaksi, voimaa nostettua sekä koulutustasoa eteenpäin. Sen omistaja on hyvin paljon pidemmällä saikulla elelevä, joten olemmekin puhuneet jatkosta tamman kanssa seuraavaan kesään ja jos saadaan tammaa yhtään järkeväksi, niin muutama starttikin sen kanssa tullan tekemään. Kiitos omistajalle, Krisselle, luottamuksesta!

Ainakin alku on ollut hirmuisen lupaava - en ole vielä tavannut yhtäkään hevosta, joka sopisi minulle näin hyvin, kuin tämä hevonen! Jos Deen kanssa on aina se olo, kun sen selkään istahtaa, että "olen kotona", niin sama tunne tulee tämänkin tamman kanssa, ja aika alusta asti on tällainen hyvä tunne ollutkin. Miracle on äärettömän energinen, herkkä ja nopea tamma. Kuumuu nollasta sataan nopeasti. Mutta ainakin kanssani se on ollut aina vaan kerta kerralta motivoituneempi työn tekoon ja vaikka se on ollut viimeiset vuodet vähemmällä treenillä, tuntuu ettei se väsy koskaan. Olen löytänyt tämän hevosen kanssa ihan muutamalla kerralla yhteistä säveltä, jota en ole koskaan tuntenut minkään toisen hevosen kanssa - ainakaan näin nopeasti. Jos alkuun meno oli sitä, että kaasu hirtti kiinni, välillä taas jarru hirtti kiinni, siirtymiset olivat tasapainottomia säntäilyjä joka suuntaan ja kaarteet kiihdytyskaistoja, niin nyt meno alkaa olla jo ihan toisella levelillä. Juuri ennen tätä mun selkäepisodia teimme Miraclen kanssa niin hienot treenit, että siinä on ollut vähän omakin leuka loksahtaa auki. Tässä hevosessa on ihan järjettömästi laatua ja tuli sellainen olo, että ainakin sileällä se olisi fyysisesti ja henkisesti kykeneväinen pitkällä aikavälillä ihan mihin vain. Esteillä meillä ei vielä ole riittävää harjoitusmäärää, koska olemme keskittyneet nyt ensiksi sileällä perusasioihin: kaasu, jarru, rentous, tasapaino jne.


Rentous on ollut se isoin juttu, mitä olen yrittänyt siitä löytää edes pienissä pätkissä. Että se luottaisi ratsastajaan ja ratsastajan apuihin ilman, että pakenee jokaista apua aina joka ilman suuntaan ja kulje äärijännittyneenä. Ennen, kuin vähänkään rentoutta löytyy, on vaikea tehdä yhtään mitään. Deen jälkeen huomaan, että tämmöinen on aika tuttua kauraa itselleni - pystyn nopeasti auttamaan hevosta suuntaan, jossa se lähtee hakemaan pitkää kaulaa ja kevyttä tuntumaa kuolaimelle, vaikka se alkujaan olisikin halunnut kulkea aika tyhjänä edestä ja lyhyenä. Tällaisia asioita on omassa kehittymisessä kiva huomata, että jotain on tullut opittua vuosien aikana eri hevosilta ja pystyy hyödyntämään niitä oppeja uusien hevosien kanssa. Miracle on hevonen, josta löydän paljon yhteneväisyyksiä Deen kanssa ja näin niitä omia taitoja on helppo hyödyntää, mutta myös lyhyessä ajassa Miracle on antanut sellaisia tunteita itselleni, joita olen lähtenyt hakemaan myös Deeltä. Aivan yllättäen sivuttaisliikkeet ja askeleen pidennyksetkin ovat alkaneet sujumaan Deen kanssa paremmin, kun on saanut maistaa sitä mansikkaa, minkä tämä tamma on tarjonnut. Se tässä ratsastamisessa ja oppimisessa onkin kaikista parasta - ei edes se määränpää niinkään, vaan se matka sinne ja määränpään tavoittelu!

Ihana hevonen ja todella hieno! Olen tästä todella innoissani! Toivotaan, että päästään pian jatkamaan treenejä, eikä selkäni teetä mitään älytöntä paussia, koska tämänkin hevosen liikutus on kokonaan ratsain vastuullani.

Alla pari lyhyttä videota. Ensiksi sileällä vähän menoa, joka voi näyttää tylsältä, mutta kun tietää mistä lähdettiin, niin tällainen rentous ja tasaisuus on ihan mieletöntä vain kuukauden treenin jälkeen. Toisella videolla otettiin ekaa kertaa vähän esteitä tamman kanssa, ja lopussa meni jo suht järkevästi. Aikaisemmin olemme tehneet hommia puomeilla ja kavaleteilla, joissa meno on ollut vähintäänkin kaaottista... mm. puomit katkenneet kahtia jne... *kröhöm* :D Se on esteillä vielä kauhean jännittynyt ja ns. "peloissaan", ja haluaa selvittää kaikki puomit ja esteet "äkkiä pois alta". Paljon se on muutamassa kerrassa tämänkin asian kanssa rauhoittunut ja tällä ensimmäisellä varsinaisella hyppykerrallakin, jossa esteet pidettiin maltillisina, saatiin jo paljon asioita taas eteenpäin.




Sellaisia kuulumisia siis. Selkä varjostaa nyt tätä innostuksen tunnetta, mutta tosiaan - toivotaan, että tämä nyt on vain parin päivän ohimenevä lihasjuttu. Nyt vielä vähemmän malttaisi jäädä ihan kokonaan pidemmäksi ajaksi telakalle, kun hevoset kulkee ja homma vaan toimii kaikin puolin.

20 kommenttia:

  1. Kerrohan muistakin ratsastettavista, jos se vaan on sallittua? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittelen näistä sen mukaan, miten omistajat haluaa. Pääpiirteittäin on itsellenikin helpompi kirjoittaa omista hevosista kuitenkin :) mutta katsellaan, miten paljon ja mistäkin tulee kirjoiteltua.

      Poista
    2. Lähinnä ajattelinkin esittelyitä, jatkotouhuista ei välttämättä tarvitsekaan :)

      Poista
    3. Noo, jos mä esittelen hevosen, niin kyllä mä sitten yleensä tykkään kirjoitella vähän treeneistä ja kehittymisestäkin. Mutta en halua yhtäkään hevosen omistajaa esim. painostaa tällaiseen, ymmärrän hyvin, että iso osa ei halua hevosensa treeneistä kerrottavan blogeissa ja kunnioitan sitä :) Mutta katsotaan nyt, mistä tulevan vuoden sisällä tulee kirjoiteltua taas. Onhan uusista ratsuista ja niidenkin kehittymisestä kirjoittaminen todella mielenkiintoista!

      Poista
  2. Oho, ei kyllä uskois, että on ollu vähäisellä (?) liikutuksella tuo hevonen. On niin lihaksikas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä, sitä itsekin olen sanonut. Mutta ratsastaessa sen sitten tuntee sen voimattomuuden ja ruosteisuuden mikä siinä on. Toiset hevoset ovat luonnostaankin kropaltaan lihaksikkaampia kuin toiset vähemmällä treenilläkin.

      Poista
  3. Onneksi osaat jarruttaa selän kanssa hyvissä ajoin - ettei ala poikimaan isompia ongelmia.. Pikaista paranemista niin pääset nauttimaan hevostelutilanteesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellis kerrasta viisastuneena osasi toimia vähän järkevämmin tällä kertaa :) Kiitos, toivotaan näin, että tämä olisi vain parin päivän breikki ja sitten voitaisiin taas jatkaa.

      Poista
  4. Wau miten hieno tamma! Tsemppiä ja paranemisia selän kanssa Heidi :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Toivottavasti päästään pian jatkaa treenejä ja saada siitä vähän parempaa materiaalia taas. Kiitos paljon tsempeistä, tällä hetkellä olen kyllä tosi kipeä nyt :(

      Poista
  5. Tolla tammalla on kaiken muun lisäksi kyllä laukka aivan kohdallaan! Helmi... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, laukka taitaa olla sen paras askellaji, vaikka tasaisen hyviä kaikki! Kunhan saa sitä vielä rennommaksi ja enemmän selän läpi :)

      Poista
  6. Toivottavasti selän kanssa olisi tosiaan vaan lihasvauriosta kyse, eikä vakavemmasta! Selkävaivat ovat viheliäitä ja usein melko pitkäaikaisiakin :( Tsemppiä Heidi paranteluun! Ja hieno tämä tamma, toivon että pääsette pian treenejä hänen kanssaan jatkamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, ja kun selkä on kipeä, niin eipä silloin oikein kykene mihinkään liikkeeseen. Ensi maanantaina uudelleen tutkimuksiin, kun tällä hetkellä epäillys on kova, ettei tälläkään kertaa pelkillä lihasvaurioilla selvitty :( Kiitos tsempeistä, ja toivotaan näin!

      Poista
  7. Tiedän että liikut paljon ja pidät huolta itsestäsi ja lääkärit jossa käyt ovat varmasti hyviä.
    mutta onko sinulle ehdotettu fysioterapiassa käyntiä joka tekisi sinulle henkilökohtaisen jumppa ohjelman?

    Itse monta vuotta pyörinyt selkävikojen kanssa ja juossut yksityisellä ja kummallisella lääkäreillä ja vihdoin puoli vuotta sitten lähetettiin fysioterapian.
    Ja pakko todeta että olin jo luovuttanut selän kanssa ja olin jo valmis myymään hevoseni pois kun ratsastuksesta ei meinannut tulla mitään.

    Nyt selkä paremmassa kunnossa kuin koskaan kun sain kuntoutus ohjelman joka tuki ratsastusta.

    Mutta tsemppiä parantumiseen ja toivotaan että tukee kuntoon :)

    -Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vielä ehdotettu fysioterapiaa. Kuulostaisi kyllä juuri mulle sopivalta, nythän selkeästi vaan rikon itseäni lisää kovalla yksipuolisela työllä ja perään ratsastamisella. Täytyisi myös yrittää nyt muistaa pitää oikeasti edes yksi vapaapäivä vähintään kahteenviikkoon, että saisi joskus oikeasti lepuuttaa itseään. Jotain täytyy siis nyt muuttaa, kun huomaa, ettei kroppa meinaa kestää!

      Kiitos vinkistä, täytyypä ottaa selvää asiasta! Ja kiitos myös tsempeistä! :)

      Poista
  8. Järkevä päätös ottaa rauhassa selän kanssa. Oliko sulla myös välilevyn pullistuma -vaivaa? Pääsisitkö fysioterapeutille tms? Ainakin voisi saada sopivia jumppaohjeita selän vahvistamiseen sitten kun akuutti tilanne ohi. Tsemppiä ja malttia lepuuttamiseen ja paranteluun.

    Upea hevonen ja ratsastat sitä nätisti haasteista huolimatta. Sileän pätkällä vauhtia tosiaan riitti vähän liikaakin, kamala kiire ravissa siis :D Ehkä sellaisesta just huomaa voimattomuuden, helpompi juosta kipittää kuin kantaa ja odottaa. Ellet itse tuossa tarkoituksella mennyt noin kovaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut joskus välilevyongelmaakin, mutta ei ihan pullistumaan asti ehtinyt mennä. Selkä on mun akileenkantapää selkeästi. Tosin ei se koskaan ole ollut ihan näin rikki, mitä se nyt on!

      Joo se voimattomuus näkyy juurikin tuossa kiireessä, mikä sillä on liikkeessä! En siis ratsastanut sitä itse tarkoituksella noin, mutta tahtia ei pysty väkisin hidastamaan, vaan täytyy vaan treenin kautta saada voimaa sille, että se jaksaisi kantaa itseään. Nyt se tosiaan korjaa jokaista askelta vauhdin kautta. Tää on kyllä todella hieno, ja kun pääsisi sitä nyt taas pian treenailee lisää - se on hyvin lyhyessä ajassa tullut jo tosi järkevän oloiseksi ratsastaa! :) Kiitos!

      Poista
  9. Kun näin otsikon, niin sydän jätti oikeasti lyönnin väliin. Toivottavasti selän suhteen kuuluu jo parempaa! Tsemppiä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä, jos toipumiseen menee enemmän aikaa.

    Mikä tamma! Ja FWB! Kaunis ja hieno kuin mikä, liikkuu jo nyt mukavan näköisesti - tältä ratsulta on lupa odottaa paljon hyvää jatkossa. Aivan mahtavaa, että sait Miraclen ratsastettavaksesi. Tulevia postauksia odotellen...

    Maarit L. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kuuluu jo selän suhteen parempaa, päässyt jo kerran hevosen selkään ja huomenna jatketaan, eikä kovin pahasti ottanut itseensä, vaikka Torsti pisti ranttaliksi autoon lastauksessa tänäaamuna -30 asteen pakkasessa :D Että kai tämä alkaa olla voiton puolell nyt!
      Jep, kyllä Suomesta vaan voi löytyä tällaisia helmiä ja aina vaan enenevissä määrin. Käsittämättömän hieno tamma! :)

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot