torstai 24. maaliskuuta 2016

Ihana ihana Dee!

Tänään oli taas estetreenit ja treenattiin erityisesti normi suhteutettuja välejä - Dee oli ihan mieletön (jälleen!) ja me parannettiin omaa tekemistä taas niin paljon edeltävästä, että jotenkin ihan huimaa tällainen kehitys kerta kerralta! Nyt täytyy nauttia fiiliksestä! Marika oli myös tosi tyytyväinen meihin molmpiin ja totesikin, että mukavaa, kun kerta kerralta asiat paranee näin reilusti.


Dee on ollut muutenkin superhyvä ratsastaa edelleen. Ystäväni Janita, joka on opiskelemassa samassa hevoshierojakoulussa minkä itsekin kävin, hierojaksi - hieroi Deen viime lauantaina. Hieronnan jälkeisenä päivänä juoksutin Deen kevyesti, ja koko hevonen oli hieronnan jälkeisenä päivänä tapansa mukaan aivan unessa ja löysä. Tämä on ihan toivottu tila, sillä silloin tietää, että se on oikeasti rentoutunut ja saanut lihasjumeja auki. Maanantaina testasin tallikaverin koulupenkkiä Deelle, jotta saisin jalat kerrankin vähän paremmin sen ympärille ja pääsen ratsastamaan vähän tehokkaammin, mitä estepenkki sileäntreenissä antaa myöden. Samaan aikaa maneesissa oli estevalmnnuksia menossa ja Dee oli vähän jo intopiukeena, että "nyt hypätään" ja alkuun ei meinannut malttaa, mutta loppua kohden sain siitä irti jo tosi hyviä pätkiä, ja koko hevonen kulki aika kivassa muodossa. Satula oli ehkä hiukan liian leveä Deelle, mutta liikkui sillä kuitenkin mielellään - Dee on todella herkkä satulanvaihdoksista, jos satula ei miellytä sitä, niin se kertoo sen kyllä hyvin selvästi.
Tiistaina ratsastin sileällä ja harjoittelin maapuomin avulla erilaisten etäisyyksien ratsastamista - Dee oli tuona iltana ihan maagisen hyvä ridaa!! Niin kuulolla, niin täysillä tekemässä ja liikkui hyvin!
Keskiviikkona nätin sään ja vapaapäivien alkamisen kunniaksi lähdin Deen kanssa maastoon ja ekaa kertaa tänä keväänä päästiin rallittelemaan muutama pätkä ihan kunnolla sulilla ja suht kuivilla hiekkapoluilla - mentiin muuten hemmetin kovaa... :D Vedet silmistä valuen pidin vain ohjista kiinni ja pysyttelin kevyessä istunnassa, kun Dee paahtoi menemään sydämmensä kyllyydestä! Se niin taritsee tällaisia maastoreissuja ja nyt huomaa, kun koko talvena ei olla päästy tätä harjoittamaan riittävän usein - oli pienoiset patoutumat pojalla, etten sanois...

Dexteri Janitan hierottavana

Tänään aamulla estetreeneihin en saanut apukäsiä paikalle ja näin ollen videomateriaaliakaan ei valitettavasti ole. Mutta materiaalin puutteesta huolimatta haluan taas päivitellä fiiliksiä, koska nämä ovat nyt tärkeitä etappeja itselleni ja hyvä purkaa ajatuksia näppäimistölle. Jahka kevät tästä kunnolla alkaa, niin kuvamaterialitkin taas sen myötä paranevat blogin puolella :)

Meillä oli kaksi 24m suhteutettua väliä ja yksi n. 21-22m tehtävinä. Suhteutetut estevälit ovat niitä, joissa meillä ne ongelmat yleensä näkyvät eniten ja missä varmaan yleensäottaen muutenkin on paljon monilla aina ongelmia. Eihän yksittäisten esteiden ratkominen lopulta ole kovinkaan haastavaa, mutta kun edessä on rata täynnä erilaisia välejä ja linjoja, ja jotka pitää osata ratkoa oman hevosen laukan mukaan, niin hommaan tulee lisää haastetta.
 Itse en saa Deetä kuuntelemaan kunnolla tällaisissa väleissä, koska se osaa viisaana hevosena ennakoida niin hyvin minne olemme seuraavaksi menossa ja tekee omat päätöksensä, ja sitten itse lähden ratsastamaan liikaa kädellä ja olemalla liian hidas ratkomatta mitään kovin järkevästi siellä väleissä. 24 metriä tulimme siis kuudella ja tuo lyhyempi väli viidellä. Nyt on tärkeä vain saada normivälit sujumaan ja jotta löydän ne oikeat säädöt, miten paljon ratsastan hevosta tällaisissa väleissä. Deen kanssa, etenkin nyt kun laukka ja eteneminen on taas kunnossa, joutuu aina ottamaan vähän laukkaa kiinni, ettei välit jää ahtaiksi ja silloin löydämme monesti itsemme sieltä suhteutetun linjan toisen esteen pohjasta ja rytmi katoaa.

Nyt kun tultiin pelkkiä suhteutettuja radan verran peräkkäin, saatiin todella hyviä pätkiä aikaiseksi, ja Dee tekee tasaiseen hienoja hyppyjä sekä itse uskallan rentoutua aina vaan enemmän ja enemmän. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan oli ennen tehtävän aloittamista sellainen innostunut kutkuttava tunne, että pääsee tekemään rataa, jossa esteet ovat jo ihan esteen kokoisia ja tiesin, että meillä tulee olemaan kivaa! Pari kertaa tuli jälleen se tilanne, että en ihan tiedä mitä olen tekemässä - aivot sanoo toista ja vanhat refleksit tekeekin toista, jolloin lähestymiset vähän epäonnistuivat. Mutta osasin heti seuraavaan toistoon korjata asian ja nollata tilanteen - tämä on kyllä niin tärkeää! Eli oppii ottamaan virheet rennommin ja uskaltaa tehdä niitä ilman, että soimaa itseään niin kovasti niistä! Ja virheen jälkeen osaa pitää vaan pään kylmänä ja jatkaa eteenpäin "katsomatta taakse", mutta yrittämällä seuraavaksi vähän paremmin. Oma tekeminen tuntui ainakin itselleni taas vähän "karkealta" eli ei varmaankaan niin super eleetöntä ja nättiä, mutta kun tästä saadaan rutiini kohdilleen ja toistoa enemmän toistojen perään, yhteistyö hevosen kanssa kohdilleen, niin kyllä se siitä sitten omakin tekeminen rauhottuu.


Kaikki virheet mitä tällä kertaa treenissä kävi oli ihan täysin omaa, Dee oli ihan älyttömän hyvin kuulolla ja teki just niinkuin sille ehdotin tehtävän ja hyppäsi tosiaan ihan super hyvin. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen tuohon pieneen sisupussiini, joka vaan jaksaa nyt yllättää kerta toisensa jälkeen ja on niin liekeissä! On se vaan niin uskomattoman ihana ja ihanaa, että alan olla jälleen toiveikas sen suhteen, että tästä tulee vielä jotain hienoa! :)

Huomenna meillä on 1 -tason startit 90cm ja 100cm Riders Inn:ssä Hyvinkäällä, joka on ollut meille se vaikea paikka aina. Toistaiseksi ei ihan kauheasti ihme kyllä nyt jännitä tai huoleta huominen, kun nyt on vaan sujunut niin kivasti viime aikoina, etten koe mitään syytä jännittää sen enempää tätäkään kisapaikkaa. Toivottavasti tietenkin kaikki menee hyvin ja saadaan onnistuneet suoritukset. Ihan näiden starttien perusteella sitten katsotaan, miten ja missä jatketaan kisaamista seuraavaksi.

Small steps forward - pitäkää meille peukkuja huomiselle!

8 kommenttia:

  1. Kovasti tsemppiä, itseluottamusta ja luottoa hienoon hevoseen huomiselle! :)

    VastaaPoista
  2. Missä opiskelit hierojaksi?

    VastaaPoista
  3. Paljon oli peukkuja pystyssä kisapäivänä! Ihana Equipe - sen avulla voi jännittää reaaliajassa vaikkei ole paikan päällä. Kerrothan pian omat ajatukset ja tunteet kisoista!

    Iloisin terveisin,
    Maarit L. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Equipe on tänäpäivänä kyllä ihana asia, pystyy kotisohvaltakin jännää tuttujen suorituksia, jos ei paikanpäälle pääse seuraamaan! :) Kiitos, peukut selkeästi auttoivat, meillä oli todella hyvä päivä! :)

      Poista
  4. Miksi D:llä lukee Equipessa että se olisi ori? Eikö se olekkin ruuna??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ruuna se on. Tieto ei ole päivittynyt Hippoksen tietokantaan, koska ruunaus suoritettiin ulkomailla, enkä ole muistanut asiaa hoitaa.

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot