torstai 26. toukokuuta 2016

Hei hei mitä kuuluu? osa 2

Piia Pantsun valmennukset 27-28.04.2016

Kirjoitustahti ei päätä huimaa edelleenkään, mutta kylläpä nämä kuulumiset tässä pikkuhiljaa aukeaa näinkin. Kirjoitusinto ei ole varsinaisesti lisääntynyt, mutta toisaalta tulee aina välillä sellainen tunne, että olisipas kiva laittaa näitä asioita itselleenkin ylös. Päätinkin, että en ota stressiä vaan kirjoittelen, kun siltä tuntuu. Nyt iski taas kirjoitusinto ja tässä tulee lupaamani seuraava teksti.


Eli pienestä alkusepityksestä sitten siirtyen itse aiheeseen - miten meillä Deen kanssa sujui kisaviikonlopun jälkeen seuraavalla viikolla Piia Pantsun valmennukset Ratsastuskeskus Ainossa?

Valmennukset olivat kaksipäiväiset, ja ensimmäisenä päivänä kerroin Piialle kuulumiset, miten on mennyt sitten viime näkemän ja mitä tapahtui viime kisoissa jne. Aloitimme verryttelyt kavalettilinjalla, jossa oli ensin maapuomi - yksi laukka-askel - kavaletti - kaksi askelta - kavaletti ja samanlainen väli sekä toinen kavaletti. Ensimmäiseen väliin piti tehdä kaksi laukka-askelta, toiseen jo koota hevosta hieman, ja tehdä kolme. Dee oli super hyvän tuntuinen näissä - se ei ole ikinä ollut näin hyvin kuulolla, mitä se tuossa oli ja kuinka kevyenä ja suorana se pysyi läpi tuon tehtävän, vaikka otettiinkin vähän kiinni jne! Piiakin kehui, että Dee on mennyt sileän hommissa taas paljon eteenpäin ja se on oikein positiivinen näky. Tästä jäi kyllä niin hyvä tunne - ja ajattelin, että ehkä Deellä olikin vain viime viikonloppuna alkujännitys, kun hypättiin ensimmäistä kertaa tänä kautena ulkokentällä kisoissa.

Mutta, kun aloitettiin itse hyppääminen, samat ongelmat alkoivat kuin hiipien saapumaan paikalle. Dee alkoi tuntua aavistuksen vastahakoiselta - sitä selkeästi jännitti. Lähestymisissä jouduin tekemään aika paljon, jotta sain sen haluttuun paikkaan, sillä Dee olisi aina juuri ennen estettä tehnyt jotain muutoksia siihen etenemiseen kohti estettä: joko se jäi vähän tyhjäksi edestä ja ns. pakitti kohti estettä ja jäi pohkeen taakse, tai sitten se vain yhtäkkiä lähti juoksemaan alta kohti estettä ja näillä kerroilla aina jouduttiin vähän liian lähelle estettä. Monia ihan hyviä hyppyjä se kuitenkin teki ja etenkin alkutunnista hypyt tuntuivat tosi pyöreiltä ja hevonen varovaiselta. Olin myös tyytyväinen siihen, että suurimmaksi osaksi sain tuotua hevosen ok paikkoihin, vaikka se olikin kaiken työn ja tuskan takana, kun hevonen ehdotti aina kolme-neljä askelta ennen kaikenlaisia erilaisia vaihtoehtoja ja variaatioita. Pari kieltoa sieltä tuli, joissa ei siis ollut mitään varsinaista syytä. Ne olivat vain sellaisia, missä en vain ollut riittävän vahvana kannustamassa sitä ja jäin odottamaan - niinkuin kuuluukin tehdä. Lopuksi tultiin rata, jossa oli paljon pitkiä lähestymisiä ja aika paljon laukattavaa. Jotkut asiat onnistuivat, ja sitten siellä tuli ne pari kieltoa ja muutenkin etenkin nyt näin jälkikäteen sanottuna voi vain todeta, että meno ei vaan tunnu siltä, miltä haluaisin sen tuntuvan. On vaikea itse pysyä itsevarmana ja päättäväisenä, jos hevonen ei ole ihan 100% mukana siinä mitä tehdään. 

Alla video ensimmäisen päivän valmennuksista. Kuvaa on otettu kännykällä, joten parhaiten näkee, kun suosiolla katsoo videon koko näytöltä - näin näkee vähän paremmin.


Linkki videoon


Toisena päivänä hypättiin samaa rataa, johon oli lisätty kolmoissarja, sekä pitkävesi. Aloitimme veteen tutustumalla ja sellainenhan me hypättiin elämämme ensimmäistä kertaa viime kesän lopulla hienosti ensi yrittämällä - mikä olikin vähän ihmeellistä, sillä muuten tuo hevonen on spookaillut enemmän ja vähemmän kaikkea, niin miksi se vesi ei ollutkaan niin paha juttu... Sama homma tälläkin kertaa, Dee ylitti veden heti, joskin vähän oli jännittynyt, mutta meni kuitenkin. Toisella yrittämällä se oli jo taas paljon rennompi ja ehkä vähän innoissaan - se jostain syystä tykkää hypätä tällaisia pituusesteitä, eikä vesi sitä haittaa ollenkaan. Muutaman hypyn jälkeen Piia lisäsi vedelle "etureunan" eli valkoisen pienen reunan veden eteen maalinjaksi, joka oli otettu pois näiden tutustumishyppyjen ajaksi. Tiedän, että Dee ei pidä tällaisista muutoksista yhtään - se olisi varmaan hypännyt jo ensimmäisellä kerralla tuon reunan kanssa ihan alusta asti jos se olisi ollut aina siinä, mutta nyt kun se lisättiin esteeseen myöhemmin, niin se oli heti ihmettelyn aihe, että: "mitä tääl on tapahtunut, ei toi äsken tossa ollut?!?!?"... En kuitenkaan ollut ajatellut, että siihen ihan kokonaan pysähtyisimme, mutta Dee oli toista mieltä ja siinä tuli sitten pitkästä aikaa erkaantuminen satulasta - viimeksi näin tapahtuikin silloin, kun mursin selkäni viime syksyn alussa. Ja vielä aika samantyyppisessä alastulossa. Tällä kertaa kuitenkin selvittiin haavereilta, ja eikun takaisin ihmeissään olevan pikkuhepan kyytiin ja uusi lähestyminen. Siitä mentiinkin sitten yli ja homma jatkui ihan normaalisti sen jälkeen ilman ylimääräisiä ongelmia.

Veden jälkeen lähdettiin hakemaan takaisin kontrollia kavaleteilla ympyrällä, ja Dee oli tässä ihan super hyvä! Jälleen kerran se oli täysin kuulolla molemman ohjan ja pohkeen välissä. Lisättiin sitten askelta väliin tai jätettiin niitä pois, niin kaikki vaan onnistuivat. Ja hevonen pysyi läpi tehtävän suhtellisen rentona. Piia oli tosi tyytyväinen tähän. Mutta ongelmat alkoivat, kun aloitimme yksittäisten hyppyjen ottamisen. Dee pysähtyi ihan normaalille pystylle - taas ilman mitään järkevää selitystä. En vain tiedä, miten voisin ratsastaa tuon tilanteen paremmin. Kun tunnen, että hevonen on vastahakoinen ja se ei ole menossa, niin se ei vaan tunnu oikealta ratkaisulta paineistaa sitä yli siitä. Toisella yrittämällä mentiin yli ja jälleen pitkän aikaa jatkettiin tehtäviä, ilman kieltoja. Mutta kun aloitimme kolmoissarjan läpihyppäämistä, Dee jähmettyi jälleen. Sen näkeekin tosi hyvin seuraavalta videolta, sillä kuvaaja sattui olemaan juuri sarjan kohdalla. Sain sen ensimmäisellä kerralla a -osasta yli, mutta b -osalle se vain hyytyi. Sain neuvoksi käyttää seuraavassa lähestymisessä kolme askelta ennen raipan kerran pohkeen taakse ja tämä toimi, Dee jatkoi läpi sarjan ja ei se sille sitten enää myöhemminkään stoppaillut. Homma vaan ei tuntunut kovin hyvältä. 

Lopputunnista tulimme koko radan kahteen kertaan ja hyppy hypyltä homma vaan meni jotenkin hankalemmaksi. Kieltoja ei enää toisella kierroksella tullut, mutta lähestymiset... ne oli jo ihan täyttä taistelua, että mihin paikkaan tullaan! Piia oli tyytyväinen meidän toiseen rataan, jossa ehkä parhaat palat tulivatkin radan kahdelle viimeiselle esteellä - pitkälle vedelle ja siitä lähestyminen pystylle. Itse en vain voinut hurrata innosta. 

Alla video toisen päivän valmennuksista


Tuntui niin oudolta, että hevonen on ihan älyttömän hyvän tuntuinen kavaleteilla ja sileäntyöskentelyssä, se kulkee kuin ajatus. Mutta hyppy hypyltä homma käy vaan taas nihkeämmäksi ja hevonen vain ei halua pysyä avuilla, vaan karkaa suuntaan jos toiseen. Vielä tuolloin valmennuksen jälkeen soimasin itseäni, kuten yleensäkin: "olen vaan niin pa**a ratsastamaan, että siksi tämä on nykyään tällaista."  Myöhemmin olen lopettanut itseni sättimisen ja ottanut silmät ja aivot paremmin käyttöön.

Ilmottauduin ensin toukokuun alussa käytävään Tuusula Derbyyn. Maksoin lähdöt. Ja mietin, mietin ja vielä kerran mietin pääni puhki meidän tilannetta. Juoksutin hevosta maasta, kovalla ja pehmeällä, yritin katsoa sen liikettä. Arvoin, johtuuko pitkään jatkuneet ongelmat minusta vai hevosesta. Kävin läpi sen koko kropan hieromalla. Janita tuli myös hieromaan sekä antamaan laseria - minnekäs muuallekaan kuin siihen tutuksi tulleeseen aina enemmän ja vähemmän jumissa olevaan selkään. Kyselin ihmisten mielipiteitä, mitä mieltä he ovat Deen liikkumisesta - sillä itse ehkä jo vähän harhaluuloisena näin siinä jotain "vikaa", mutta en osannut kohdistaa sitä minnekään. Sain värikkäitä vastauksia paljon, joka ihmisellä oli oma näkemyksensä - pääasiassa, kuitenkin 95% vastanneista oli sitä mieltä, että ei siinä mitään ole. Sileällä ratsastaessa Dee tuntui taivaallisen hyvältä ja rennolta. Pystyin tekemään mitä vain ja hevonen pysyi rentona... paitsi väistöjä. Väistöjä, jotka ovat olleet iät ja ajat enemmän ja vähemmän vaikeita Deelle. Välillä ne onnistuu paremmin, pääasiassa ne ovat se liike, missä saan tässä tapauksessa rennonkin hevosen jännittymään viimeistään. Kolme päivää ennen kisoja peruutin tulevan päivän Marikan hyppytreenit, joissa oli tarkoitus viimeistellä viikonlopun kisoihin ja peruutin Tuusula Derby -lähdöt. Peruutusten perään soitin Vermoon ajan hevosen ontumatutkimuksiin ja selän kuvauksiin. Sieltä löytyikin syy kaikelle ja nyt on mieli helpottunut ja todella toiveikas, että saadaan meno ja hyppy maistumaan isommillakin esteillä.

Klinikkareissusta kuitenkin lisää tämän kuulumistekstisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa ja sen jälkeen jokainen onkin jo varmasti aika hyvin kärryillä, mitä tässä viimeisen kuukauden hiljaiselon aikana on oikeastaan tapahtunut ja millä fiiliksillä mennään. :) 

11 kommenttia:

  1. Mun mielestä sun ratsastus on taas mennyt valovuoden eteenpäin Deen ollessa huonompi.
    tai jotenkin sun ratsastuksesta näkyy nyt enemmän päättäväisyyttä eikä niinkään semmosta hempeilyä, ja tätä en tarkota pahalla.
    mutta nyt Deen arastellessa mun mielestä sun pitääkin olla päättävä. Ei kummiskaan pakottaa mitä teetkin, tunnet hevosesi ja tiedät milloin pitää antaa sen tehdä päätös :)
    mutta tsemppiä teille täksi kaudeksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja siltä se nyt itsestäänkin tuntuu! Jokin asennemuutos tapahtui viime kisoissa Ainossa, kun päätin tehdä kaikkeni hevosen tueksi, että se suoriutuu siitä 110cm radasta ja että tällä kertaa se ei jää minusta kiinni. Ja niin tein. Siitä sai niin kovan itseluottamus boostin, että se on jatkunut sen jälkeen. Olo on ollut noiden kisojen jälkeen oman ratsastuksen suhteen todella hyvä, vaikka hevonen ei olekaan tuntunut niin hyvältä kuin olisi toivonut. Kiitos tsempeistä. Toivotaan, että pääsemme pian starttaamaan entistä ehompana ja ongelmat voittaneina! :)

      Poista
  2. Kyllä sinä hevosesi Heidi tunnet, kun kaikki ei ole ihan niin kuin pitäisi. On videossa nähtävillä se mitä kerrot tuosta hevosen epävarmuudesta. Mutta voi vitsit miten sun ratsastus on muuttunut! Siis sä ratsastat tosi hienosti vaikka hevonen ei ole parhaimmillaan, rohkeasti ja päättäväisesti mutta siististi. Sulla on varmasti henkisellä puolella joku loksahtanut paikalleen kun koko fiilis on ihan erilainen. Ihan ymmärrettävää että tulee se fiilis että mä oon ihan p*ska ratsastaja, mutta et ole! Sun menoa oli nyt jotenkin todella helppo katsoa, ei tarvinnut jännittää miten käy vaikka hevosella ei olisikaan ihan niin hyvä päivä. Ja kiva kun päivitit, teidän kuulumisia olikin jo ikävä :)
    -S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tunnen, ja se täytyy nyt vain muistaa minunkin jatkossa ja luottaa siihen vaistoon, mitä saan tuota hevosta katsoessa. Mutta mieleipiteitä kyselen monesti, jotta saan ulkopuolista perspektiiviä asiaan ja näin pystyn muodostamaan näkemykseni entistä vahvempana.
      Kiitos paljon, nyt tosiaan tuntuu, että olen löytänyt palikat paikoilleen oman ratsastukseni kanssa. Autan ratsastuksellani hevosta parhaani mukaan häiritsemättä sitä ja tekemättä mitään ylimääräistä, ja kykenen kerta kerralta tekemään nopeitakin ratkaisuja. Kyllä tämä laji on vaan niin paljon kiinni omasta päästäkin ja niistä ajatuksista, mitä koet itseäsi ja hevostasi kohtaan. Ja nämä vaikeudet uskon kasvattavan minua ratsastajana niin paljon, että vaikka ei nyt taas yllättäen mene niin hyvin kuin toivoisi, olen silti todella kiitollinen kaikesta oppimastani! Näiden jälkeen olen entistä vahvempi ja taitavampi ratsastaja, näin se menee :)
      Kiitos paljon ja kiva kuulla, että on niin moni lukija, joka odottelee näitä tekstejä! :')

      Poista
  3. Mikä toi musiikki olikaan nimeltään?

    VastaaPoista
  4. Ekassa videossa siis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Lindsey Stirling ja kappale nimeltä Crystallize

      Poista
  5. Mitäs Torstille kuuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torstille kuuluu pelkkää hyvää. Se on muiden yksivuotiaiden oriiden kanssa laitumella laumassa ja voi kuulemma hyvin ja on terve energinen varsa :)

      Poista
  6. "Ihanaa" että syy hyppäämisen tahmaisuudelle löytyi, ja tekstistäsi sain sen kuvan ettei mitään kovin vakavaa löytynyt, toivottavasti :) Jään odottelemaan lisää kuulumisia! Todella usein hevosen käytös johtuu fyysisestä ongelmasta, mutta niitähän ei ole helppo löytää/paikallistaa. Tsemppiä teille jatkoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ainakin ennusteet ovat todella hyvät, ja tavallaan se helpotus mikä itselleen tuli siitä, että syy ennen kaikkea löytyi kaikelle. Kiitos tsempeistä :)

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot