perjantai 7. lokakuuta 2016

Haluan, että hevoseni voi hyvin


Monet kerrat sitä on naureskeltu ja toisinaan murehdittukin, että miten hevonen ei ole jo ennen ihmisen aikaa kuollut sukupuuttoon, kun sen tarpeet ovat niin valtavat, että edes yksin luonto ei pysty sellaisia niille tarjoamaan. Otetaan nyt esimerkkeinä jatkuva veden tarjolla olo, stressitön elämä jne. Ei hevosen elämä ole ollut villinä stressitöntä, missä ruokaa on aina ollut tarjolla veden kera. Siinä matkassa heikot on luonto korjannut pois ja hevonen on laumansa kanssa 24h/7 varuillaan saalistajien takia. Kertoohan vastasyntyneen varsan tarve nousta saman tein jaloilleen ja lähteä juoksemaan jo jotain siitä, miten veitsen terällä sitä villissä luonnossa eläimet elää. Kuolema vaanii jo puskan takana, vaikka juurihan sitä on päästy jaloilleen. Ja sama luonto meidän ympärillä on edelleen villeine eläimineen. Se tuntuu unohtuvan itse kultakin vähän väliä, myös minulta allekirjoittaneelta. Olemm vieraantuneet niin paljon luonnosta, vaikka tieto on lisääntynyt eläinten hyvinvoinnista ja tarpeista, maailmalla tapahtuvista eri eläinlajeja uhkaavista tapahtumista, mm. salametsästys. Juuri tänä aamuna herättyäni luin WWF:n facebook-päivityksen, jossa kerrotaan Afrikassa eläneen 1980 -luvun alussa 100 000 norsua. Nyt niitä on jäljellä enää 15 000 yksilöä.

Mutta mietin - miten nyt, kun hevonen on jo tuhansia vuosia ollut ihmisen palvelijana, työkaverina, lemmikkinä ja ystävänä - mikä tämä eläinlajin rooli onkaan maailmassa tällä hetkellä ja voiko se hyvin? Sen ansiosta on mm. Suomen itsenäistyminen ollut aikanaan mahdollista. Ilman hevosta me emme olisi nyt tässä.
Hevostaloutta ja rakentamista edistää ja rajoittaa erilaiset säädökset. PRO Tuomarinkylä -hanke on hyvä esimerkki siitä, että hevosten jo valmiiksi ahdasta elintilaa halutaan pienentää entisestään Helsingin kaupungin päättäjien toimesta uudella yleiskaavalla. Samaan aikaa Suomen Eläinsuojelu Yhdistys (SEY) kamppanijoi hevosen puolesta: "Pelastakaa hevonen", ja hakee monia tuhansia euroja kustantaneella ja paljon ihmetystä herättäneellä bussipysäkki-mainonnalla 10€ lahjoituksia.

Myönnän avoimesti, että kyseinen kampanja pisti ottamaan vihaksi ensin ihan tosissaan. Kävin mielessäni kaikki ne valvotut yöt, tuhannet käytetyt tunnit hevosen hoidon eteen oman jaksamisen uhallakin, se työmäärä mitä se vaatii kahdelta ihmiseltä, että on rahaa hoitaa yksi hevonen oikeasti hyvin, huolellisesti ja kunnolla. Deen kohdalla on tullut itkettyä epätoivoa monet kerrat ja toisinaan iloittu pienistä isoista asioista, kuten siitä, että olemme saaneet jo monta vaivaa ja ongelmaa selätettyä. Se miksi siihen on mennyt 8 vuotta aikaa, enkä ole hoitanut heti alusta asti hevoseni asioita kuntoon ja riittävän hyvin, johtuu puhtaasta tietämättömyydestäni, jota olen kokenut uusien asioiden edessä. En ole ymmärtänyt riittävän ajoissa hevostani, ennen kuin kantapään kautta. Harmittaa ihan vietävästi, ja syyllisyyden tunne kalvaa mielessä kaikkina päivinä. Lohdutan kuitenkin itseäni sillä, että Dee edelleen näyttää ilahtuneelta, kun näkee minut ja lähtee edelleen todella mielellään hommiin, vaikka aina en sen kiputuntemuksia ja tarpeita ole riittävän ajoissa ymmärtänytkään. Ja tietenkin sillä, että Deen myötä minusta on kasvanut paljon kokeneempi hevosihminen - osaan kaiketi jatkossa huomioida ja hoitaa asioita jo ennen, kuin niistä tulee iso ongelma.


Olen seurannut epäaktiivisesti aiheesta käytävää facebook-keskustelua, jossa eräs hevostenkouluttaja kommentoi ihmisten erilaisia reagointeja SEY:n kamppanjaan: "Se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa". Tarkoittaen siis sitä, että esimerkiksi kaltaiseni ihmisen harmituksen määrä kyseistä hieman epäreilulla tavalla toteutettua, puuttellisilla ja väärillä tiedoillakin tehtyä kamppanjaa kohtaan kertoisi siitä, että oma tunto kokisi omassa hevosen hoidossa ja käsittelyssä kolahduksen. Osutaan ns. arkaan paikkaan.

Ja niin tosiaan osutaankin. Mutta ei sillä tavalla, etteikö tässä olisi tehty ihan kaikkensa hevosen eteen  ja että kokisin jonkunlaisen syyllisyyden pistoksen siitä, että kaltoinkohtelen hevostani ja "hallitsen sitä voimalla ja kivulla". Vaan juurikin päin vastoin. Inhoan syyttelymeininkiä meidän hevosihmisten ja näköjään muidenkin eläimiä edustavien tahojen kesken. Meidän täytyisi päästä tästä kokonaan pois, koska se ei johda mihinkään muuhun kuin riitelyyn.
Se tuntuu epäreilulta, kun tiedän miten paljon lähipiirissänikin on hevosenomistajia, jotka oikeasti hoitavat hevosia ihan äärettömän hyvin - ne hevoset ovat heidänkin elämässään se number one! Ja sitten tuleekin yhdistys, joka yleistää mainonnallaan meidät kaikki samaan muottiin. Virheitä tekee jokainen, mutta niistä opitaan. Ja mätämunia ja väärin kohtelua tapahtuu jokaisessa elämänosa-alueella - se on sääli. Mutta kun tehdään kampanjaa hevosen hyvinvoinnista, olisi hyvä olla takana ihmisiä, joilla on siitä hevosesta eläimenä riittävä kokemus antamaan lausuntoja. Ilman propagandaa ja syyttelyä. Puhutaan fatkoista faktoina.

Pääsääntöisesti hevoset meillä Suomessa voivat oikeasti hyvin. Niiden elämä ja tarpeet laitetaan etusijalle. Monesti kuitenkin joutuu tekemään kompromisseja esimerkiksi elinolosuhteiden kanssa, koska minä en ainakaan ole vielä löytänyt tallia, jossa on se kaikki mitä hevoseni tarvitsee:

-lähellä oleva sijainti, jotta voin hoitaa hevosen kokonaisvaltaisemmin joka päivä ja käyttää aikaa enemmän siihen itse hevosen hoitoon ja liikunnan tarpeen tyydyttämiseen, kuin aikaan auton ratissa, sekä tarvittaessa käymään tallilla useastikin vuorokaudessa, kun siihen on tarvetta.
-Useat ruokintakerrat, ja joissa ei heinän määrästä ja etenkään laadusta pihistellä. Heinän tulee olla hygienisesti ensiluokkaista ja sitä tulee antaa hevoselle niin paljon, kuin se vaan syö. Ruokinta-aikojen myös tulee olla säännölliset vuoden jokaisena päivänä.
-Riittävä tarhassa ulkoilu hyvä pohjaisissa aitauksissa, ja mielellään mahdollisimman tilavissa sellaisissa, joissa aitamateriaali on turvallista ja tarhailu on mietitty jokaisen hevosyksilöä miettien.
-Riittävät puitteet hevosen vaihtelevan liikunnan järjestämiseen ja mahdollistamiseen, eli hyväpohjaiset ratsastusalueet, kentät, maneesit ja maastot. Maastot turvalliset ja mahdollisuus edetä muissakin askellajeissa, kuin käynnissä. Maastoissa vaihtelua, mahdollisuus mm. kiipeilyyn.
-Luotettava tallin pitäjä ja henkilökunta, joiden ensisijainen prioriteetti on hoitaa tallin siivous, hevosten hoito ja paikkojen kunnossa pito hyvin ja luvatulla tavalla. Osataan ottaa tallin puolesta huomioon hevoset yksilöinä ja hoitaa niitä sen mukaan. Sekä hevosten käsittely on ammattimaista.

Meidän tallilta uupuu tuo riittävä tarhailuaika riittävän isoilla alueilla. Sen sijaan pohjat ovat hyvät ja tarhat siivotaan viikottain puhtaiksi. Tähän tarhailuaikaan ja niiden tarhojen laajuuteen vaikuttaa tallin sijainti ja raha - maa-alueita ei ole riittävästi, ja mikäli Helsingin kaupungin päättäjät nyt lyövät lukkoon, että ympäristöön rakennutetaan ihmisasutusta niin paljon, että hevosten elinolosuhteiden parantamisen saa tässäkin suhteessa unohtaa.

Mutta miksi sitten valikoin juuri tämän nykyisen tallimme siitä huolimatta hevoselleni, ettei se pääse aamusta iltaan oleskelemaan isolla ulkoiluauleella? Siksi, että kaikki muut kohdat täyttyvät täysin ja uupuvan tarhailuajan pystyn paikkaamaan omalla aktiivisuudellani ja viitsimiselläni järjestää hevoselle riittävän määrän liikuntaa ja ulkoilua omatoimisesti. Puntaroin jo kauan ennen, kuin toin oman hevoseni kyseiseen talliin hoitaessani muiden hevosia paikassa, että hevosen viihtyvyyteen tässä paikassa vaikuttaa eniten omistajan aktiivisuus ja viitseliäisyys hevosen riittävässä liikkunnassa ja hoidossa. Ja siihen olen yrittänyt itse pyrkiä. Aina ei pysty repeämään kaikkeen, mutta sitten täytyy vain osata pyytää ja hakea apua hevosen liikutuksen ja hoitomäärän jakamiseen. Meillä on tällä hetkellä kolme tuttua ihmistä hevosta hoitamassa viikottain itseni lisäksi, eli vähintään kolme liikutus- ja hoitokertaa viikon 12-14 hoitokerrasta on delegoitu eteenpäin, joskus enemmänkin. Ja tämä homma on toiminut ja Dee on ollut tyytyväisen oloinen saamaansa huomioon ja palveluun, sekä sen olemus ja kunton on kohentunut nuoruusvuosista ihan älyttömästi. Joskus iltaisin jatkan vielä omatoimisesti hevosen tarhailuaikaa, ja näinä päivinä yhteensä hevosen tarhailua kertyy 9-10 tuntia vuorokauteen kaiken muun aktiviteetin lisäksi.

Dexteri nokosilla tarhassaan hyvinkin rentona :)

Jotenkin sitä kaiken syyttelyn ja toisten kimppuun käymisen sijaan osattaisiin keskustella asioista ilman provosointia ja provosoitumista. Syyllistyn siihen kaiken aikaan itsekin. Jos nyt kuitenkin mietin kaiken viime aikaisen keskustelun tuomia hyviä puolia esille, niin se on ehdottomasti se, että aihe puhututtaa ja väärinymmärryksiä koitetaan korjata asiallisesti sekä epäkohdista ottamaan onkeemme parhaamme mukaan. Mm. Jillan blogissa on ihan älyttömän hyvällä ulosannilla otettu kantaa erilaisiin hevosenpitoon kuuluviin osa-alueisiin, joiden valossa tämä minun tekstini onkin juuri sitä varmasti, mitä siinä tekstissä kritisoidaan. 

Mutta juuri näiden kahden tekstin varjolla toivoisin, että asioita lähdetään tarkastelemaan molemmin puolin ja hevosia katsotaan yksilötasolla. Olisi meinaan ihanaa, jos Dee ei olisi jokaisen vastaan tulevan hevosen kohdalla sitä mieltä, että: "Ai että kun pääsisin mukiloimaan tuon kaverin oikein olan takaa" ja yhteistarhaus olisi tälle hevoselle kiva juttu. Se onkin sitten toinen aihe, mikä tämän asenteen muita hevosia kohtaan ja nauttimisen omasta rauhasta ilman lajikumppaneita onkaan saanut aluille - sillä tuollainen se on ollut siitä asti, kun se ymmärsi olevansa "mies" eli 1 -vuotiaasta asti likipitäen... Deestä onkin otettu nyt muutama viikko takaperin testosteronitestit, eli kun ruunaamisen myötä tämä käytös ei ole helpottunut sitten lainkaan, on syytä tarkastaa onko ruunauksesta huolimatta jotain jäänyt jäljelle, mikä aiheuttaa aggression muita hevosia kohtaan... Elämä helpottuisi monelta tapaa sekä hevosen, että meitä hoitavia ihmisiä ajatellen, jos asia ratkeaisi.

Ja voisiko kuitenkin olla myös niin, että hevonen voi olla silti onnellinen monilla erilaisilla hoitotavoilla ja puitteilla? Minun mielestäni voi. Onnellisuuteen ja epäonnellisuuteen vaikuttavat monet osatekijät, ja oman huomioni mukaan hevosen hoito ei kaikilta osin ole niin mustavalkoista, että sen varjolla syyttelevään meininkiin ja riitelyyn kannattaisi lähteä. Kehittävä ja rakentava keskustelu on jees! 

Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka joku päivä Deenkin kanssa voin todeta, että olen taas tehnyt lähes kaiken sen kanssa väärin tähän asti. Olen kaikelle avoin ja todella haluan, että hevoseni voi hyvin!

24 kommenttia:

  1. Oon kyllä niin samoilla linjoilla sun kanssa tässä asiassa. Tosi hyvin kirjoitettu teksti ja musta on hienoa, kun osaat pohtia asioita monelta kannalta. Siihen pyrin itsekin. Kyllä mäkin vähän ihmettelen tuota SEY:n kampanjaa, vaikka mun hevosella ratsastetaankin ilman kuolaimia ja se tarhataan laumassa. Heinääkin on saatavilla slowfeeding-verkkojen ansiosta ilman, että ruokintavälit venyvät liian pitkiksi ja vettä on talvellakin tarjolla tarhassa eristetystä astiasta. Silti on varmasti paljon asioita, joita voisi tehdä toisin ja joissa omistajana joskus mukaan. Se on inhimillistä. Ymmärrän hyvin, ettei kaikkia hevosia voi tarhata laumassa - meilläkin on joskus olosuhteiden pakosta ollut yksintarhauskausia. Uskon myös, että tapoja tehdä asioita on monia ja että hevoset ovat kaikki erilaisia, eli turha lähteä liian mustavalkoiselle linjalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaktu hyvästä kommentista ja palautteesta! Onneksi sitä ei tule kovin usein kirjoitettua enää tunnekuohun vallassa vaan antaa omassa mielessään asian hetken rauhoittua, jolloin pystyy tarkastelemaan aihetta monelta kantilta provosoitumatta sen enempää. Sepä se, että aina varmasti voisi tehdä vielä asioita paremmin ja kaiken aikaa oppii uutta. Hevonen on eläimenä aika mieletön tapaus, siinä on samalla se villi luonto olemassa edelleen, mutta silti se tykkää olla ihmisen kanssa yhteistyössä - näitä kumpaakaan ei sovi unohtaa. Ja kunon paljon monentyyppisillä talleilla ja pihatoissakin vieraillut, saa aika hyvän käsityksen kaikenlaisista tavoista pitää hevosta. Ja silti sitä on voinut vetää yhteenvedon, että hevonen voi olla monenlaisissa ympäristöissä tyytyväinen ja onnellinen elämäänsä, jos siihen sen hoitoon nähdään sen vaatima vaiva ja aika. Ja hoitoa ei tosiaankaan pidä lokeroida joko tai linjalle, vaan hevosia pitää pystyä tarkkailemaan yksilöinä - hevosissa on ihan hirveästi yksilöllisiä eroja luonteissa ja temperamenteissa. Siltikään kieltmättä sitä tosiasiaa, että hevosella on ne perus tarpeet onnelliseen elämiseen olemassa ja ne faktat tulee tiedostaa. Jälleen voi vain todeta, että hevoset lajina ovat todella vaativaa, ja mitä enemmän oppii, sen enemmän tajuaa, kuinka vähän on oikeastaan tietänytkään. Sitä oppii aika nöyräksi ennen pitkää, eikä liian kiihkoillen lähden puolesta eikä vastaan kannalle.

      Poista
  2. Tässä oon kanssa seurannut kyseistä keskustelua, jossa on esiintynyt hyviä pointteja. Mutta myös järjetöntä, henkilökohtaisuuksiin meneviä kommentteja! Oon itsekin miettinyt jo vuosien ajan ratsastuksen eettisyyttä, ja tullut siihen tulokseen että hevoset on kyllä uskomattomia eläimia. Jaksavat toteuttaa ihmisten erikoisia pyyntöjä.
    Ja millä koko lajin saa näyttämään hyvältä? No jokainen voi vaikuttaa siihen omalla käytöksellään, kohtelemalla hevosta sen ansaitsemalla tavalla <3 SEYn kampanja on valitettavasti omasta mielestäni hiukan väärillä jäljillä, kamppiksen olisi voinut toteuttaa huomattavasti fiksummin! Hevonen kun harvemmin on kesäkissaan verrattava lemmikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilökohtaisuuksiin meneminen tappaa aina hyvän keskustelun ja sille linjalle ei kyllä pitäisi suoraan eikä piilo***tuillen lähteä ollenkaan. Sehän on ihan tosiasia, että hevonen ei ole luotu kantamaan painoa selässään, mutta se kykenee rakenteensa puolesta siihen kyllä, mikäli sitä koulutetaan ja kehitetään tähän hommaan oikein ja pitkäjänteisesti. Ja nykypäivän kesyhevosten kanssa touhunneena voi vain todeta, että ne tykkäävät hirveästi tästä touhusta, kun se tehdään niiden ehdoilla ja niitä kuunnellen.
      Se onkin suurin kysymys, millä saadaan laji näyttämään hyvältä. Varmasti tulevaisuudessa väännetään kättä siitä onko kilpaileminen oikein hevosten kanssa, siitäkin huolimatta että se tehtäisiin niiden ehdoilla. Tässä on mielestäni meillä hevosihmisllä näytön paikka yhdessä tehdä yhteistyötä sen eteen, että myös hevosista mitään tietävät ihmiset saavat OIKEANLAISTA faktatietoa hevosesta, sen tarpeista ja hoidosta.

      Poista
  3. Tuo yhteistarhaus on sellainen asia, jota en voi talvikaudella hevoselleni tarjota. Tai VOIN - mutta tarhakaverin loimista en ota penninkään vastuuta. Toisekseen hevoseni on laitsakaverina yhdelle "äkäpussille" joka ei siedä muita hevosia lähellään, joten en henno tältä ärripurrilta sen kesäkaveria viedä, vaikka ne tallimme talvitarhoihin eivät mahdukaan yhdessä (ja loimet on pilkkeenä ja kaveri hammastelujäljillä koska ruunat..)

    Aidan yli ja ali päästään leikkimään koko talven läpi ja hyvin tuo näyttää juoksevankin aitauksessaan. Se mistä se ei pidä, on iltaisella yksinjääminen ja siksi sisään tullaan talvikaudella 15:30-16. Eikä ole minun valintani, että tämä Suomessa syntynyt puoliverinen joka on elänyt varsa-ajat pihatossa Suomessa ei kestä Suomen säätä, mokomakin palelee ja sen perusteella se jo tallihenkilökuntakin on etuaikaisesti sisään noukkinut ns. "Normaalissa" suomalaisessa talvessa.

    Edelleenkin katson hevosta, en lämpömittaria tai suositusohjeita. Ja koska ratsastus on harrastus, en sitä jakkihärän turkissa olevalla hevosella yritä harrasta. Tietyissä asioissa siis rikon tietoisesti vastoin hevosen lajityypillilstä käytöstä ja olosuhteita, mutta tiedostan myös, että Suomen alueella ei eläisi yhtäkään luonnonvaraista villihevosta. Jos siis näillä leveyspiireillä joku haluaa nähdä hevosia, se vaatii ihmisten apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on hyvin puettu sanoiksi, kun sanot katsovasi hevosta, et lämpömittaria ja suositusohjeita, koska niinhän se tulisi tehdä. Aina. Meillä ei ole esimerkiksi autuaaksi tehnyt kokopäivätarhaus, vaan hevonen on aina stressannut sitä jostain syystä. Asiaa varmasti helpottaisi, jos sietäisi edes jonkun kaverin seurakseen, mutta ei niin ei. Siksi en myöskään ole ottanut samanlaista stressiä tarhailuajasta, toki kiva mitä enemmän aikaa päivästä käytetään hevosen ulkoiluttamiseen ja aktivoimiseen, niin sen parempi - se tuottaa vaan aika paljon töitä. Mm. lyhyemmästä tarhailuajasta huolimatta olemme saaneet nykyisessä tallipaikassamme hevosen vatsahaavan hoidettua, toivottavasti myös lopullisesti. Se ei ole vaivannut sitä nyt vuoteen ja kertoo mielestäni siitä, että kun oravanpyörä sen suhteen saatiin katkaistua lopulta ja arki on ollut hevoselle mielekästä, olemme löytäneet balanssin hevosen elämässä. Nyt kun vielä saisimme nämä löydetyt vaivat hoidettua kuntoon, niin voisin todeta, että meillähän menee jo tosi kivasti! :D

      Kiitos kommentista ja kokemuksien jakamisesta!

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus, SEYn kampanja on kyllä vähän hämmentävä kaikessa hyökkäävyydessään, toisaalta sen tarkoitus ehkä on herättää ihmisiä, koska on myös monta asiaa mitä ratsastuksessa voitaisiin tehdä toisin. Hyökkäävä tyyli vaan saa aika helposti ihmiset takajaloilleen jolloin koko proggiksesta ei välttämättä ole enää hevoselle mitään iloa...

    Pro Tuomarinkylästä olen kyllä hiukan eri mieltä, ensinnäkin asuntopula Helsingissä on todellinen ja toisekseen olen oikeastaan sitä mieltä ettei kaupungin tarvitse tukea yksityistä hevosharrastusta lähellä Helsingin ydintä. Jos Dumissa olis vaan ratsastuskoulut ja kisoja, tilanne olis toinen. En tarkoita tätä millään pahalla, koska onhan Tuomarinkylä ihan mieletön sijainti ja miljöö, itsekin vuosia olin dumilainen ja viihdyin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, uskon ja toivon, että SEY:n tarkoitus oli alunperin hyvä, mutta nyt mogattiin vähän pahemman kerran. En usko, että tällä saatiin kovin paljon hyvää aikaiseksi. Hienoa kuitenkin, että keskustelua syntyy!

      Ei Pro Tuomarinkylä ole rakentamista vastaan, vaan sitä, että yleiskaavan voisi toteuttaa toisellakin tavalla ilman, että alueen ulkoiluauleet, hevoskeskus ja Suomessa lajissaan ainoan koirakeskuksen siinä samalla, joka on rakennutettu ja ylläpidetty tähänkin asti talkoovoimin, kärsisivät tästä. Alueella on tosiaan 2 ratsastuskoulua ja suurelle osalle vuoden viikonlopuista kisoja, joihin sankoin joukoin yksityistallit osallistuvat. Puhumattakaan koirakeskuksen tapahtumista, joissa käydään arvokisoja vuosittain. Toiminta on siis suurta ja mm. juuri tehdyt remontit talleille on tehty sen lupauksen turvin, että ratsastustoimintaa Helsingissä saadaan juuri Tuomarinkylässä kasvattaa, kun Ruskeasuolle kasvua ei haluta. Alueelle on mm. kaavailtu raideliikennettä, joka kulkisi yläilmojen halki hevosreittien ja ulkoilureittin yli. Turvallisuusseikkoja ei kaavaehdotuksessa ole otettu millään tavalla huomioon. Alueella on rauhoitettuja alueita, jotka halutaan tuhota siinä samalla. Kyllä se vaan niin on, että jos tähän mennään, niin Tuomarinkylän toiminta hiipuu ja lopulta loppuu, myös niiden ratsastuskoulujen osalta.

      Helsinki osti Sipoosta ison alueen maata itselleen, miksi näitä maita ei lähdetä suunnittelemaan asuntopulaa hillitäkseen, kun tilaa toisiaan olisi muuallakin? Ja tällekin kaavalle on esitetty vaihtoehto, joka täyttäisi kaikkien toiveet. Enitenhän tässä varmasti kismittää se, että yleiskaavaa yritettiin/yritetään(?) laittaa vaan väkisin läpi kysymättä keneltäkään ja ohittamalla kaikki aijemmat lupaukset. Mutta nämä jutut ovatkin juttunsa erikseen.

      Itsellenihän ei ole mitään varsinaisia sidoksia oman hevosen pitoa lukuunottamatta juuri tuomarinkylään ja pystyn jatkossa tekemään muutoksia hevosenpidon ja asumiseni suhteen, jos se siltä alkaa näyttämään, että täytyy sellaisia päätöksiä tehdä. Mutta minua vaan harmittaa, että ihminen haluaa rakentamisella tuhota ihan kaikki, myös kaikki sellainen jota ei ikinä enää sen jälkeen saada takaisin.

      Poista
    2. Kiitos Heidi hyvästä kirjoituksesta jälleen kerran, ja myös tuo tänään klo 12.08 kirjoittamasi vastaus Tuomarinkylän kaavoitukseen liittyen kuvaa tilannetta oikein oivasti. Pro Tuomarinkylä ei missään vaiheessa ole vastustanut asuntojen rakentamista Tuomarinkylään, mutta toivoisimme päättäjiltä vastuullisuutta siinä, mitä alueen yrityksille ja harrastajille on luvattu.

      Lisäksi kannattaa muistaa, että nyt puhutaan yleiskaavasta. Ennen kuin se saa lainvoiman, ollaan ehkä vuodessa 2018-2019. Sen jälkeen alkaa asemakaavoitus, ja tällä hetkellä näyttää siltä että ainakin Tuomarinkylän osalta tästäkin vaiheesta tulee pitkä ;-) Vasta kun asemakaava on hyväksytty ja lainvoimainen, voidaan alkaa rakennuslupien myöntäminen. Puhutaan siis hyvin pitkän aikavälin asioista eli ainakaan ihan heti kauhakuormaajia ei Tuomarinkylässä nähdä :-)

      Aurinkoa viikonloppuun itse kullekin,
      t. Anu & Pro Tuomarinkylä

      Poista
    3. Kiitos Anu, kun kommentoit ja selvensit vielä lisää! Toivotaan, että lopputulos olisi sellainen, että kaikki olisivat tyytyväisiä! :)

      Poista
  5. Sun hevonen on sairastanut kaikki liian vähästä liikkumisesta ja sopimattomasta talliympäristöstä johtuvat sairaudet, mahahaava, nivelvaivat, selkäkivut.
    Kyllä varmasti haluat että hevosesi voi hyvin, mutta onkohan toimenpiteet eli karsinan järjetön pehmustaminen jottei loukkaa itseään siellä ja yksintarhaaminen postarissa kuitenkaan ne oikeat lääkkeet? Sey kampanja erinomainen, kunhan sen oikein oivaltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oiva esimerkki provosoimisesta. Tällaista voinee odottaakin, kun rehellisesti kertoo oman hevosen elämästä. Harmi vaan että tosiasiat väännetään virheellisiksi ja valheellisiksi, yksikään väittämistäsi ei pidä nimityäin paikkaansa. Tervetuloa meille tutustumaan hevoseni koko päivän rutiineihin, hevosen itseensä, sekä hevoselle tehtyihin tutkimustuloksiin, niiden syihin ja eri eläinlääkäreiden lausuntoihin. Plus, että tässä ympäristössä Dee on nyt asunut vajaan 2 vuotta, jonka aikana olemme saaneet hevosen terveyttä jatkuvasti paremmalle tolalle, jotka ovat alkaneet maalaistaaliaikoina. Dee saa niin paljon liikuntaa nyt sairaslomienkin aikana, että siitä(kään!) ei ole puutetta. Toivottavasti tämä valotti vääriä käsityksiäsi ja jatkossa mietit hetken, ennen kuin lähdet tuolle juuri puhutulle, yleistäen hevosihmisille tutulle, syyttelykannalle. Kiitos!

      Poista
  6. Vaikka tää ei nyt hirveesti liitty tän postauksen kokonais aiheeseen, niin itse en lähtisi tuomitsemaan sua siitä syystä että Deellä ei ole tarhakaveria. Kaikki hevoset ei juurikaan tule toimeen toisten kanssa ja Deella näyttäisi olevan noita tarhoja tossa vieressä, joissa on varmaan kanssa hevosia? Vaikkei sillä oo samassa tarhassa kaveria saa se silti jonkinlaista "lauma tukea" ympärillä olevista hevosista. Tarhaus-aika ja koko (pienuus) taitaa olla ongelmana myös Ypäjällä, ainakin jossain vaiheessa tuttu harmitteli tarhaus-ajan lyhyyttä.
    Mutta en kyllä itsekkään ihan ymmärrä tätä SEYn kampanjaa, kaikken (melkein kaiken) olisi voinut tehdä viisaammin ja uskon että jollakin niistä on käynnyt mielesssä se miten kampanjaa saa vastaanoton ja ajatellut järkevämpää asiaa muttei ollut tuonnut esille
    Hyvää jatkoa sulle ja Deelle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ja sitä juuri tarkoitin, että syyttely on typerää. Kaikessa tässä tarhailun koossa ja tarhojen määrässäkin vallitsee kysymys raha - olisiko sey kiinnostunut auttamaan talkoohommiin, että saataisiin rahaa kasaan, auttamaan saamaan lisää maata tallien käyttöön tai mitkä olisivat ehdotuksen? Harvemmin kyseessä kuitenkaan ainakaan hevosalalla ovat se, ettei kiinnosta. Mutta harvemmin myöskään kritisoijilta tulee mitään varteenotettavia vaihtoehtoja asioiden parantamiseen, kritisoida kyllä silti osataan, hevosihmiset syyttelee ristiin rastiin toisiaan ja kiillotetaan samalla siinä omaa sädekehää.

      Meidän tarhat ovat nyt suurin osa 20mx10m tarhoja, yksi isompi, ei ne koollaan villitse, mutta maalaistalleilla emme ole nähneet yhtään sen isompia - kyllä isot maa-alueet, jotka käytetään hevosten hyväksi on luksusta, maa maksaa ja se ei ole halpaa. Minäkin kyllä pitäisin siitä, että tilaa olisi vielä enemmän silloin kun hevoset tarhassa oleskelevat ja yhteistarhaukseenkin olisi myös muilla mahdollisuus, kuin vain pienillä poneilla.

      Mutta monesti näissä tallipaikkavalinnoissa vaikuttaa moni muukin asia. Iso tarha ei paljoa lämmitä, jos talvella ratsastusmahdollisuutta ja hevosen liikkeellä pitämiseen ei ole mitään mahdollisuuksia ja joudutaan seisottamaan pahimmassa tapauksessa kuukauden putkeen, kun kelit ja puitteet eivät anna myöden varovaista käyntiä isommalle etenemiselle. Useissa maneesittomissa paikoissa ei ole myöskään lähipelloilla peltojen omistajilta liiennyt lupaa ratsastaa - valitettavasti ja ymmärrettävästi. Puhumattakaan siitä, että ratsastajien käytöstä teitä suljetaan ja kielletään käyttämästä kokonaan vuosi vuodelta enemmän - liikkumistila hupenee siis aika oleellisesti kaiken aikaa ja ongelma: hevosen liikunnantarpeen tyydyttäminen vaikeutuu edelleen. Moni (tai ainakaan minä) ei myöskään tingi kokopäivätarhauksen nimessä heinän laadusta, ruokintakertojen tiheydestä sekä tallin rutiinien säännöllisyydestä ja siitä, ettei mistään pihistellä, karsinoissa on enemmän kuin riittävästi kuiviketta ja heinää tarjotaan niin paljon kuin syö ja siitä, että tallin pitäjä on luotettava, vastuullinen ja asiallinen. Hienoa, jos jostain löytyy paikka ja paikkoja, joista löytyy nämä kaikki, tuskin sinne kuitenkaan kaikki meidän harrastajien hevoset mahtuu ja tuskin tällainen paikka jokaisen naapurissa sijaitsee. Itse en meinaa enää aijo ajella puolta tuntia suuntaansa, että pääsen liikuttamaan ja hoitamaan hevostani, vaikka olisi kuinka koko päivän tarhassa, se pelkkä tarhailu ei sille vaan riitä, vaikka tarhailun merkitystä en missään määrin väheksykään. Ja tämä siksi, että näen todella suuria etuja siinä, että talli on naapurissa ja voin piipahtaa siellä ihan milloin vain, ilman erillistä "tallille lähtemistä". Helpottaa kovasti myös tilanteissa, kun hevonen vaatii useampia lääkitsemiskertoja päivässä, mutta myös muutenkin.

      Ja mitä tulee tuohon, ettei hevostani voi tarhata kaverin kanssa - kyllä mun puolesta sitä voidaan isolla alueella kokeilla, jos joku haluaa uhrata oman hevosensa tälle asialle, toistaiseksi kuitenkaan halukkaita ei vuosien saatossa ole ollut yhtäkään. Ja ymmärrän sen täysin. Lisäksi minulle riittää se, että se nyt nykyisessä paikassa on sen verran levollisempi, että pitkä vatsahaavakierre on historiaa (kertoo mielestäni jotain nykyisistä olosuhteista) ja toivottavasti jo aikaisemmat vammatkin saadaan hoidettua kuntoon niin, etteivät ne enää vaivaa hevosta. Toistaiseksi kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, jaksan olla toiveikas.

      Kiitos kommentista!

      Poista
  7. Millä lailla kampanja oli epäreiluilla ja väärillä tiedoilla toteutettu? Provosoiva tietysti, mutta ainakin se sai huomiota. Ongelmana mielestäni ainoastaan se, että ei-hevosihmiset voivat ymmärtää väärin kampanjan kaikkea hevosurheilutoimintaa kritisoivaksi. Hevosihmiset kai ymmärtävät mitä sillä haetaan ja että tapoja on monia, mutta kaikkea ei pidä sietää (väkivalta korkealla kilpaurheilutasolla, ruuatta paskassa kierivät raasut jonkun navetan takana, nuori raipattaa tarpeettomasti epäonnistuneen suorituksen jälkeen jne.).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäreilu siinä mielessä, että sey ei ole kaiketi ollut aikaisemmin halukas tarjoamaan apua ja yteistyötä hevosalan kanssa asioiden parantamiseen. Tällainen ulostulo puskista, jolla lytätään koko ala ja laji, on epäreilu ja antaa aivan väärän kuvan siitä, miten hevoset voivat ja miten niitä hoidetaan oikeasti pääsääntöisesti. Suomessa yleistäen hevoset voivat hyvin ja niitä hoidetaan hyvin, yksittäisiä mätämunia ja epäkohtia löytyy kyllä, ja ennen kaikkea meillä kaikilla on kokoajan lisää opittavaa niin hevosten kanssa kuin elämässä muutenkin, mutta mikä tässä maailmassa on täydellistä? Epäkohtiin tulee puuttua, mutta ilman propagandaa ja väärien mielikuvien luomista.

      Väärää tietoa näin nopeasti muisteltuna mieleeni jäi mm. poni nimeltä Vilma, joka kärsi yksinäisyydestä, kun on vaihtanut omistajaa - hevonen ei ole kuin koira, että se ymmärtäisi asian varsinaisessa merkityksessä, että sen kanssa toimiva ihminen olisi sen perheenjäsen eli osa laumaa. Hevonen pitää laumanaan muita hevosia, ei ihmistä. Ja jos hevosen pitoon syntyy ongelmia omistajalla, eli ei enää vaikka kykene, resusrssit eivät riitä hevosen ylläpitoon ja hoitoon jne. on hevosesta luopuminen ainoa oikea vaihtoehto, eikä hevonen tästä kärsi. Vaihtuvat olosuhteet ovat toki stressaavia tekijöitä, mutta tärkeintä onkin käsittelyt ja olosuhteet ovat asiallisia, ja sillä on kaiken aikaa muita lajitovereita ympärillä.

      Toinen mieleeni jäänyt väärä tieto oli tämä tuore suututkimus, josta sey oli ottanut otteita omaan kamppanjaansa väittäen, että suomessa muistaakseni (+/- , en aivan tarkkaa lukua muista) 80% on kuolaimista johtuvia haavoja suussa ja samaan hengenvetoon kehotetaan käyttämään kuolaimettomia, jotka nekään ole mikään tie onneen. Kun sitten menet tutkimusta lukemaan, niin haavaumia löytyikin itseasiassa enemmän poskista takaa, eli antaisi osviittaa enemmän siitä, että hammashuolto on ollut puuttellista tai huonoa. Ei hyväksyttävää tämäkään, mutta itse olen tässä ainakin kantapään kautta huomannut, että puolen vuoden välein suun hoitaminen oikeasti alansa osaavan ammattilaisen toimesta, niin haavaumia ei synny yhtäkään. Tämänkin vaati sen ajan, että oppi asian, enää en tee tässäkään asiassa jatkossa toisin ja sehän on hyvää se!

      Ja juuri niinkuin sanoitkin, mikä tuo ongleman ydin tuossa on. Kamppanjan tarkoitus on ollut varmaankin alunperin hyvä, mutta se ei tällä tavalla ole onnistunut. Näkeehän sen nyt näistä reaktioistakin, mitä on viikon aikana tullut, ja ne reaktiot eivät todellakaan ole syntyneet siitä, että olisi osuttu naulan kantaan. Hevosen hyvinvointiin on kiinnitetty jo nyt vuosien aikana kokoajan enemmän huomiota ja hevosihmiset ovat kokoajan enemmän valistuneempia ja haluavat hoitaa eläimensä kunnolla ja hyvin. Hevonen on monelle ihmiselle hyvin tärkeä ja sen hyvästä hoidosta ei haluttaisi tinkiä. Hevosten kaltoinkohtelua ja niihin kohdistuvaa väkivaltaa ei oteta tänä päivänä todellakaan kevyesti, edes hevosihmisten kesken vaan niihin uskalletaan puuttua. Myös huippu-urheilussa enenevissä määrin.

      Charlotte Dujardin onkin ihana raikas tuulahdus ratsastusurheilun saralla esimerkkinä kauniista ratsastuksesta, hyvästä hevosen käsittelystä ja siitä, miten heillä huippuhevoset saavat ulkoilla ja maastoilla siinä missä meidän harrastajienkin hevoset saavat tänä päivänä. Vielä kun oppisimme ratsastamaan yhtä hienosti ja hyvin :D Siinä onkin itse kullekin opeteltavaa koko elämän ajalle!

      Poista
  8. Charlotten Valegro ulkoilee päivittäin pidempään ja suuremmassa tilassa kun tuomarinkartanon harrastepuksut, liekö kilparadoilla ylivoimainen hevonen kunnollisen hoidon, paljon ulkoilun ja siistin ratsastuksen summa.
    Sey kampanja oli erinomainen, keskustelusta saa huomata ihmisten arvomaailman. Suomessa on yht äkkiä paljon huonojen olosuhteiden puolustajia ja valtavasti kilparatsastajia. Tosiasiassa jälkimmäisiä on kourallinen ja bloggaajissa ei yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa argumentointia, toi onkin just se tyyli millä avataan tai pidetään yllä hedelmällistä keskustelua :)

      Poista
  9. Taidetaan Valegroon pistää myös aika paljon enemmän rahaa kuin yhteenkään suomalaiseen harrastepuksuttimeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah, no se on enemmän kuin todennäköistä :D

      Poista
  10. "Mutta minäminäminä hoidan hevoseni hyvin. Niin minä kaikkeni lajille annan ja sitten minua syyllistetään. Minä. Minua."

    https://fifirock.com/2016/10/09/tuhannen-taalan-paikka-kill-em-with-kindness/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua. Toivottavasti saat happea! Ikävää, että asioista ei voida keskustella asiallisesti. Jos sinä et ole asioista samaa mieltä kuin minä, niin koet että tällä tavalla raivoamalla vastapuolelle saat jotain järkevää aikaiseksi ja oman sanomasi selväksi? Mietippä vielä uudelleen.

      Poista
    2. Itse menit toisen bloggaajan blogiin ja et todella mitenkään asiallisesti arvostellut ja haukuitpa vielä yhteistyökumppanisi tapahtuman joten mietipä omaa käytöstäsi ja toimintatapojasi.

      Poista
    3. Hei, minä en ole haukkunut yhtään ketään ja en todellakaan ole käyttäytynyt epäasiallisesti ketään kohtaan, sille en voi mitään jos joku/jotkut ottaa keskustelumme noin itseensä ja kyllähän sen ymmärtää, että hevoset nostattaa tunteita. Toivottavasti kuitenkin löydät pian rauhan itsesi kanssa, ja paha olosi helpottaa, ehkä sen jälkeen osaat katsoa tätäkin asiaa vähän avarakatseisemmin ja neutraalemmin<3

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot